*

Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

MOT: Hullut päivät kaivoksilla

Tänäinen MOT ohjelma vain vahvisti aikaisempia ajatuksiani Suomen kaivoksista.

Suomen kaivoslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621 määrittelee seuraavaa;

"Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus (louhintakorvaus).

1) 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta; sitä laskettaessa otetaan huomioon malmin sisältämien hyödynnettyjen metallien keskiarvohinta vuoden aikana ja muiden malmista hyödynnettyjen tuotteiden keskimääräinen arvo vuoden aikana;"

 

Tämä on vain kymmenes- kahdeskymmenes osa siitä, mitä ulkomailla joudutaan maksamaan siitä, että saa kaivaa malmia maasta.

http://yle.fi/uutiset/professori_kaivoksista_suomi_myy_luonnonvaransa_muita_halvemmalla/6097442

Käytännössä näyttää siltä, että Suomi hyötyy todella vähän, jos pitkällä tähtäimellä ollenkaan kaivostoiminnasta.

 

Mielestäni louhintakorvaus tulisi välittömästi vähintäänkin kymmenkertaistaa, sekä antaa siitä saatu tuotto suoraan paikalliselle kunnalle kannettavaksi ja hyödynnettäväksi täysimääräisenä.

Lisäksi ehto kaivostoiminnan aloittamiselle, että jäljet on pakko siivota, kun toiminta loppuu.

Meillä ei ole mikään kiire antaa maaperämme metalleja nopeasti kaivettavaksi, koska metallien hintatrendi on pitkällä tähtäimellä vain nousemaan päin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Aivankuin kokoomukselle olisi juuri kaivosteollisuudelta maksttu suuret vaalituet.

Muuten ei voi käsittää elinkeinoministeri Häkämiehen välinpitämätöntä suhtautumista kaivostoiminnan ulkomaiseen omistukseen, ja voittojen valumiseen ulos.

Häkämies valehteli ohjelmassa ettei kaivosyhtiöille ole maksettu yritystukia. Hän sanoi: "Ei ole maksettu."

Mot-ohjelman selvityksen mukaan yritystukea on maksettu 30 miljoonaa euroa.

Häkämies (kokoomus) siis valehteli ohjelmassa.

Sirpa Abdallah

Oletko joskus Markku huomannut Kokoomuksen olleen kiinnostunut rahastamaan jostain jolla tuetaan yksityistä omistusta? Minä kun olen ollut huomaavinani jotta valtion omaisuuttakin myytiin alihintaan aikana jolloin kokoomus ministeri vastasi valtion omaisuudesta.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Minulla on kokoomus suurennuslasin alla.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Sattumoisin tällainen protektionistinen ajatus oman maan talouden tukemisesta ei sovi kapitalistin pirtaan. Vapaassa hengessä markkinavoimien on saatava toimia ilman turhia rajoitteitta. Sosiaalidemokraateilla olisi nyt hallitupuolueena kaikki eväät puuttua asiaan, mutta eipä näytä kiinostavan sen enempää kuin kokoomustakaan. Ainoastaan vihreiden Ville Niinistö on ajoittajan jaksanut asian nostaa esiin facebook profiilissaan. En tiedä sitteen loksutteleeko muuten vain leukojaan vai onko ihan tosissaan. Muutosta ei kuitenkaan ilmeisesti ole luvassa vaikka enemistö kansasta asiaan kaipaisikin muutosta, mikäli teetettyhin ja näkemiini galluppeihin on uskomista. Tosin, eihän demokratiaan gallupit kuulu eikä teetetyt mielipidemittaukset. Herrat mielistelee hetken vaalilupauksillaan ja puhuvat kauniisti demokratiasta ja kun vaalit on lusittu niin demokratialla voikin pyyhkiä pöytää - seuraavat neljä vuotta ne tekevät ihan mitä lystäävät riippumatta hallitukoalitiosta.

Sirpa Abdallah

Ei kai kaiketi Ville Niinistön kirjoittaminen facebookissa yksistään johda mihinkään. On aivan samaa kuin huutaa tuuleen. Muutoinkin vihreiden puheenjohtaja on käsittääkseni ollut "takavasemmalla". Ei ole paljon julkisuuteen tullut.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Painavat sanat täytyy sanoa eduskunnassa, jos kerran siellä istuu. Kaikki muu on vain politikointia jollain asialla.
Sanojen ja tekojen täytyy olla yhtä jokapaikassa.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Maasta kaivettava malmi on kuin öljy. Se ei käytännössä tule sinne enää koskaan takaisin. Eikö sellaisesta tuotteesta sitten kannattaisi vetää kaikki mahdollinen raha kotiinpäin?
Mutta että vielä valtio tukee sen viemistä pois liki-ilmaiseksi.
Ei hel.....

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ohjelma sai tunteet kiehumaan. Toki eihän siitä mitään hyötyä ole. Muistui vain mieleen sanonta On Suomi köyhä ja köyhäks jää ja kunnanjohtajien ja poliitikkojen toimin niin tapahtuukin. Kyllähän se Sodsnkylän kunnanjohtaja myönsi, että on otettu iso riski ja sijoitettu miljoonia kaivostyöläisten viihdyttämiseen, kulttuurin kehittämiseen, lastentarhoihin, teihin asuntoihin. Hän uskoi, että kaivosyrittäjä toimii laillisesti ja maksaa kiinteistö ja muut verot. Yrittäjäpä ei näytäkään muuta kuin, että bisnes on bisenes ja taisi hukuttaa samalla tuloksensa jonnekin ison kaivosyhtiön kassaan ilman, että mitään näkyy täällä. Sinisilmäisiä huijataan taas. GTK on lopetettava on sitä lopetettu muitakin tutkimuslaitoksia. Ei veronmaksajien rahoin pidä etsiä malmeja ulkomaisille yrityksille. Ei sellaista tehdä missään muuallakaan. On täällä kyllä ihme porukkaa päättämässä asioista. Bisneksestä ei ymmärretä höläsen pöläystä.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Jos olen oikein mediaa seurannut, niin olen ymmärtänyt, että Suomessa on poikkeuksellisen hyvin kartoitettu maaperä.
Siihen lisättynä naurettavan pieni louhintakorvaus, niin ei ole ihmekään, että kelpaa tänne tulla kaiveksimaan isoja kuoppia valmiiksi kartoitetuille paikoille, ja kääriä rahat ulkomaille.

Käyttäjän VirpiPoikolainen kuva
Virpi Poikolainen

Hyvä avaus yleltä kaivosaiheesta. Toivottavasti lystin maksajille (=meille veronmaksajille) on tulossa asiasta lisää tietoa.

On aivan uskomatonta, että veronmaksajat maksavat GTK:n toiminnan - ja toiminnasta saatava tieto ja hyöty annetaan valua ulkomaille. On selvää, että kuten muussakin kansainvälisessä liiketoiminnassa, mahdollinen liikevoitto häivytetetään konserniavustuksina muille maille ja suomalaiset jäävät nuolemaan näppejään.

Mutta kyllä tästä jonkun täytyy hyötyäkin. Ainakin Häkämies tuntuu innokkaalta kaivosten kannattajalta. Tuleeko sitten puoluetukia vai onko osakeomistuksia, tiedä häntä.

Kunnilla on suuri vaikutusvalta mitä tulee kaivostoiminnan aloittamiseen. Ei siis ihme, että kokoomus pontevasti ajaa suurkuntia. On selvää, että kaukaisesta kuntakeskuksesta on helppo suhtautua myönteisesti kunnan laitamille perustettavaan kaivokseen - yleisen edun nimissä.

Kannattaa pitää kaivosala mielessään, kun tekee valintansa kuntavaaleissa. Mm. Saku Vuoren "Maan alla ja päällä" aineistosta löytyy kartta potentiaalisista malmivarannoista. Niitä alueita löytyy läpi Suomen eli asia koskettaa varmasti kaikkia. Jos ei oman asuinpaikkansa kautta, niin miten sitten kesämökkimaisemien?

Jarmo Makkonen

Hyvä että YLE nostaa näitä esille. Ihmettelen miksi hallituspuolueet ovat jo 30 vuotta ajaneet Suomen taloutta alas ja nyt pokkana kertovat ettei rahat enää riitä edes peruspalveluihin. Naapurimaassa Ruotsissa poliitikot ovat tehneet toisin ja Kataisella on pokkaa kehua Ruotsia verratessaan maita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Öljy, kaasu, mineraalit ja metallit eivät ole kenenkään tekemiä, mutta miksi niistä ei osata verottaa ja ottaa oikeaa hintaa? Hyvin voisi. Uskon varassa ei voi bisneksen kanssa toimia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yhden kaivoksen perustaminen kustantaa 500 miljoonasta ylöspäin ja on riskinäkin melkoinen. Suomessa ei kerry riittäviä pääomia tälläiseen riskinottoon.

Toisaalta meillä olisi kyllä omaakin asiantuntemusta malmivarantojen hyödyntämiseen. Jos suomalaiset tykkäisivät yhteen hiileen puhaltamisesta, kansalaiset voisivat alkaa rahoittamaan jonkinlaista kansankapitalistista kaivosyritystä. 5 miljoonaa osakasta, jokaiselta 200€ sijoitus vuodessa, saadaan periaatteessa vuosittain suunnilleen yksi kaivos pystyyn.

Valtiota ei kannata laittaa yrityksiä perustamaan. Mikään ei ole niin hyvä tuhoamaan hyviäkin juttuja kuin poliitikko.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Metallien hinnat eivät ole merkittävästi laskemassa. Jos/kun niiden hinnat nousevat enemmän kuin inflaatio, ja lisättynä minimaalinen louhintakorvaus, niin ei ole vaikeaa pitkällä tähtäimellä päästä voitolle.

Tämä tuote on vain kerran mahdollista rahastaa valtiolle; kaivettaessa.

Mutta jos tänne nyt perustetaan tuohon ilmeisen liian alhaiseen louhintakorvaukseen perustuen kaivos, ja korvausvaatimus nostetaan jatkossa kaksikymmenkertaiseksi, niin ei se silloinkaan ole kuin 3%.
Muutamaan prosenttiin ei varmaankaan mikään kaivos kaadu. Kyllä sen verran täytyy osata laskea varaa kustannusten nousuun ja yllättäviin tekijöihin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itse ajattelisin, että valtio voisi ottaa suuremman osan kaivoksen jakokelpoisesta tuloksesta. Kaivosyhtiöt ovat yrityksiä, jotka pyrkivät maksimoimaan tuloksensa toimimalla tehokkaasti. Kustannukset jotka tulevat maksuun riippumatta siitä tekeekö firma tulosta ehkäisevät mahdollisesti kaivosteollisuuden hankkeita. Voiton verottaminen - tietysti esimerkiksi konsernisiirtojen toimialakohtaisen estämisen jälkeen - olisi mielestäni reiluin tapa saada kaivannaisista hyötyä Suomelle.

Mikäli markkinoille saadaan lisää metalleja, niiden hintojen nousupaineet helpottavat. Tämä näkyy suoraan myös suomalaisten kuluttajien kukkarossa. Metallien hinnat todennäköisesti nousevat lähitulevaisuudessa ilman tuotannon rajua lisäämistä ja tietysti sitä myöten kaivosten tuotto, mutta samalla nousseet hinnat tulevat kuitenkin kuluttajien maksettaviksi.

Itsekin olen työskennellyt pohjoisessa kahdella kaivoksella ja olin melko tyytyväinen. Palkat olivat kohdallaan ja työ mielenkiintoista. Talvivaaran työturvallisuuskulttuuri oli tosin aivan järkyttävällä tolalla ja taitaapa siellä vieläkin olla parannettavaa.

Kaikkein paras vaihtoehto olisi se, että suomalaiset hankkisivat omistukseensa kaivosyhtiöiden osakkeita ja valtion tunariherrat pitäisivät näppinsä mahdollisimman pitkälti erossa sieltä. Tällöinhän mahdollisten voittojen lisäksi myös päätösvalta olisi täällä.

Olli Pusa

"Yhden kaivoksen perustaminen kustantaa 500 miljoonasta ylöspäin ja on riskinäkin melkoinen. Suomessa ei kerry riittäviä pääomia tälläiseen riskinottoon."

Höpö höpö. Suomessa on aivan riittävästi pääomia ja riskinkantokykyäkin löytyy. Kyse on poliittisesta tahdosta, jota on kyllä vaikea ymmärtää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Et kai nyt tarkoita sitä, että poliitikkojen/virkamiesten pitäisi riskeerata toisten rahoja miljardiluokan epävarmoihin hankkeisiin?

Miksei perinteisempi, omien rahojen sijoittaminen kävisi paremmin? Uskon että melko moni suomalainen haluaisi sijoittaa suomalaisiin kaivoksiin. Pääomia toki on, mutta ne ovat levinneet erittäin laajoille ihmisjoukoille. Mikä on useimmiten tietysti hyvä asia.

Olli Pusa

Kaivosten kannattavuuden analysointi on sinänsä vaikea asia. Ensin pitää tietenkin miettiä ympäristö- ym. tekniset kysymykset. Talvivaara on esimerkki siitä, mitä ongelmia tulee, kun sitä ei hoideta kunnolla.

Toinen kysymys on kaivoksen kannattavuus. Se on hankalaa siksi, että kannattavauus vaihtelee voimakkaasti. Keskeinen syy on se, että eri aikoina tuotteen kysyntä vaihtelee ja sen mukaan hintakin. Siksi sijoitus pitää laskea siten, että sijoittaja voi elää myös huonojen aikojen yli. Pitkällä sihdillä on vaikea nehdä, että esim. metallien hinnat eivät kehittyisi kohtuullisesti.

Kolmas ulottuvuus on yhteiskunnallinen. Kaivos työllistää suoraan ja välillisesti. Ja jos päästään siihen, että tuotteita jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa (mistä suurin osa suomalaisesta mettalliteollisuudesta on saanut alkunsa), sekin tuo lisää hyvää. Toki liiketaloudellinen kannattavuus on haaste.

Lopputulema on, että kaivoksesta on liiketaloudellista hyötyä, mutta tulos vaihtelee voimaakkaasti. Lisäksi sen kerrannaisvaikutuksista hyötyvät valtio / kunnat. Ja työpaikoista hyötyy eläkejärjestelmä, jonka rahoituksesta 75-80% pitäisi tulla työssä käyvien eläkemaksuista.

Valtiolla on pääomia ja eläkejärjestelmässä vieläkin enemmän, 140 miljardia. Esimerkiksi 2008 työeläkeyhtiöt hävisivät (suunnitelman vastaisissa) osakeseikkailuissa kymmeniä miljardeja, niin, että valtion piti ne pelastaa selvitystilasta. Tuossa maailmassa 500 miljoonaa muutamaan kertaan, ei ole ylivoimainen riski, kunhan pohjaltaan on terve. Niiden toimintajännehän on hyvin pitkä.

Ehkä pohjimmaisena syynä on saamattomuus ja osaamattomuus. Ja ehkä jokin muu kummallinen taustasyy, jota eläkesijoitusten kanssa 30 vuotta tekemisissä ollut ei heti oivalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eläkeyhtiöt voisivat mielestäni hyvinkin investoida kotimaiseen kaivosteollisuuteen, se voisi olla erittäinkin hyvä ajatus. Niidenkin mittapuulla kaivossijoitukset voivat olla melko riskialttiita ja kalliita hankkeita. Eläkeyhtiöt voivat arvioida bisneksen laadun itse ja jakaa riskiä keskenään. AY-liike ja EK voisivat yrittää vaikuttaa asiaan.

Sen sijaan valtion tehtävä ei ole omistaa vaan pitää huolta siitä, että puitteet kansalaisten toiminnalle pysyvät kuosissa. Valtion omistajaohjauspolitiikka muuttuu keskimäärin kerran neljässä vuodessa ja yrityksen kannalta ennustettavuus on huono. Verorahojen työntäminen yritystoimintaan on myös rankasti kilpailua vääristävää lähes alalla kuin alalla. Tappiota tekevä valtion firma voi pumppauttaa loputtomasti killinkejä kansan taskusta jos kommariministeri sattuu sellaista haluamaan.

Eläkeyhtiöiden kassalla sen sijaan on pohja ja he arvioivat (selkeitä hyvä veli-kusetuksia lukuunottamatta) investointejaan liiketaloudellisin perustein, kuten tietysti kuuluukin. Nämä firmat voisivat aloittaa perustamalla vaikka yhteisen malminetsintäyrityksen, palkkaamalla siihen kourallisen geologeja ja ryhtymällä tutkimaan lupaavia esiintymiä.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Norjan malli olisi paras. Valtio omistaa öljy-yhtiöt ja kerää tulot pahan päivän varalle! Se ei tosin Suomessa käy. Olemme niin vapaita, liberaaleja, kokoomuslaisia ja maailmankansalaisia, että se ei vaan käy! Pääasia että ollaan kaikissa ytimissä mukana! Nahkurinorsilla tavataan, sanois Lipponenkin, kun meidät EU:hun vei. ;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

MOT ohjelmassa ehdotettiin, että malmit jalostettaisiin Suomessa. Nythän ne lähtevät raaka-aineina muualle jalostettavaksi. Jää sekin raha saamatta, saatikka sitten työpanokset ja tuotekehitys. Eihän näin voi toimia.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Malmi kun viedään jalostettavaksi ulkomaille, niin sillä saadaan jokin toinen laitos ulkomailla kannattavammaksi, ja jos se jalostuslaitos on samassa omistuksessa, kuin kaivoskin (kuten monesti on), niin sillä saadaan se jalostuslaitos kannattavammaksi, ja silloin ei haittaa, vaikka kaivos toimisikin persnetto, nollatuottoperiaatteella.

Markku Laaksonen

Mikään ei estä perustamasta kaivoksia tai jalostusyhtiöitä suomalaisin voimin, jos tuntuu että kannattaa. Jostain syystä kotimainen pääoma ei ole hakeutunut juurikaan kaivosteollisuuteen.
On helppo todeta "pitäisi, pitäisi".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Vähän vielä faktaa kaivoksista. Kittilässä ja Pyhäsalmella on huippukaivokset kertoo Talouselämä 29/2012. Pyhäsalmella louhinnan tuloksena saatiin 3000 tonnia kuparia, 6300 tonnia sinkkiä ja 227 000 tonnia pyriittiä ja odotusten mukaisesti (liikevaihto 43 milj ja liikevoitto 21 miljoonaa. Mitä sai valtio siitä hyvästä?

Kittilän kultakaivos tuotti 990 kiloa kultaa ja 43,7 milj euroa liikevaihtoa ja 19,2 miljoonaa liikevoittoa. Mitä meille, Suomelle, veronmaksajille tästä tuli?

Ehkä jää jätekasat ja ympäristö korjattavaksi.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

100 §
Louhintakorvaus

Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus (louhintakorvaus).

Louhintakorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 50 euroa hehtaarilta. Lisäksi louhintakorvauksena maksetaan:

1) 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta; sitä laskettaessa otetaan huomioon malmin sisältämien hyödynnettyjen metallien keskiarvohinta vuoden aikana ja muiden malmista hyödynnettyjen tuotteiden keskimääräinen arvo vuoden aikana;

Markku Laaksonen

Työpaikkoja ja palkkatuloa, verot niistä, ALV+ muut verot kaikesta palkoilla ostetusta ja välillisen työllistymisen kautta lisää verotuloja.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Jotka hyvällä tuurilla kattavat sen 0,15% kanssa sen, minkä kunta ja valtio rakentavat lisää infraa alueelle, jolla mahdollistetaan kaivoksen käynnissä pito.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksella on Agnico-Eaglen mukaan 386 työntekijää ja siellä palkat ovat varsin hyvät. Palkkakustannukset ovat äkkiä arvioituna n. 2,3 miljoonaa euroa kuukaudessa, rakennusvaiheesta nyt puhumattakaan.

Parempihan se olisi, jos kaivos olisi suomalaisomistuksessa. Toisaalta 30 miljoonan vuosiliksat + verot ja muut, toisten kantamalla riskillä ei kuulosta myöskään yhtään pahalta.

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

Parempi ulkomaisen yhtiön tileillä, kuin omien veronmaksajien taskuissa - vai mitä kokkarit ... vai mitä kokkarit ... vai mitä kokkarit ...

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Niinpä...mitä hittoa me niillä rahoilla tehtäis kun Katainen ja Urpilainen lähettäis ne kuitenkin Kreikkaan?

Jouko Piho

Suomen maaperän malmivarat kuuluvat suomalaisille.

Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu viime vuosikymmeninä kaikkien suurten puolueiden (ennen kaikkea Kokoomus) harjoittaman yksityistämisinnon takia ja sen takia, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin merkitsi myös liiankin vapaan kansainvälisen markkinatalouden tuloa Suomeen Suomen kansallisvaroja ryöstämään.

Privatisointia puolustellaan sillä, että se tuo Suomeen investointeja, joihin Suomella ei ole muka varaa. Ulkomaalaisia yrittäjiäkin (12 yrityksestä 10 on ulkomaalaisomistuksessa) suositaan siksi, että se tuo Suomeen työpaikkoja. Kun kaivosluvat on myyty ulkomaisille yhtiöille todella halvalla alihintaan riskeihin vedoten, niin loppujen lopuksi lähes ainoa hyöty Suomelle on työpaikkojen synnyssä, kun muita maksuja ei juuri kerätä (tai ne ovat liian pieniä) eikä verotulojakaan tule kun toiminta ei ole vielä kannattavaa. Verotuloja Suomelle tulee ties milloin, jos silloinkaan.

Suomi voisi kuitenkin hyötyä oman maaperänsä rikkauksista enemmänkin, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Nykyiseltä globalismia kannattavalta hallitukselta ei tällaista kansallisen edun etusijalle laittamista löydy.

Ehdotan siksi, että kaivostoiminnan ulkomaalaispainoitteista kehitystä pyritään muuttamaan eri tavoin siten, että kaivostoiminnan tuotto saadaan eri tavoin hyödyttämään suomalaisia.

Olen sitä mieltä, että kun osaamista jo on, niin rahaa kyllä löytyy, jos on vain poliittista tahtoa. Valtion tulee siis tukea eri tavoin yksityisiä suomalaisia kaivosyhtiöitä ja valtion on syytä mennä myös itsekin voimakkaasti mukaan kaivostoimintaan omistajana.

Valtion kannattaisi sijoittaa kaivostoimintaa alun kustannuksista huolimatta, koska lopulta sieltä alkaisi tulla suuria tuloja, jotka eivät valuisi ulkomaalaisille sijoittajille vaan Suomen valtiolle ja sitä kautta suomalaisille.

Mitä tulee metallin hintojen laskuun, niin hinnat laskevat ja nousevat. Olen varma siitä, että pitkällä tähtäimellä metalleja tarvitaan ja silloin Suomen kaivosvarat nousevat arvoon arvaamattomaan - paitsi jos suurin hyöty meidän maaperärikkauksistamme valuu ulkomaille.

Tässä(kin) asiassa tarvitaan Suomessa täyttä poliittisen ajattelun muutosta.

Sitä tarjoaa mm. Suomen Laillisuuspuolue.

Jouko Piho
Suomen Laillisuuspuolueen
puheenjohtaja

http://www.suomen-laillisuuspuolue.fi

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Valtion tehtävä ei ole kaivaa maata kansalaistensa alta.

Suomi voi hyötyä maaperän rikkauksista juuri niin paljon kuin haluaa ja tähän on olemassa mekanismikin - verotus. Kuten on huomattu, valtio on omistajana aivan järjettömän kurja. Valtio-omisteiseen firmaan syntyy poliittisia suojatyöpaikkoja ja pätevimmät kaverit voidaan ohittaa vaikka vain väärän puoluekirjan vuoksi. Asiantuntijoiden aika kuluu tyhjänpäiväiseen paperinpyörittelyyn kuten esimerkiksi terveyspalveluiden kohdalla on nähty.

Suomalaiset kuluttavat väkimääräänsä nähden hulvattoman määrän metalleja, joten kansalaisten elämässä metallien maailmanmarkkinahinta on paljon tärkeämpi asia kuin muutaman kaivoksen suora tuotto. Markkinahinnan taas määrää kysynnän ja tarjonnan suhde.

En ymmärrä tuota työpaikkojen vähättelyä. Jos kaivos työllistää vaikka 200-300 henkilöä kustannusten ollessa keskimäärin 6000 € / työntekijä /kk(kaivoksilla palkat ovat oman kokemukseni mukaan kohdillaan myös duunareilla), yksi kaivos tuo pelkästään tätä kautta pari-kolmekymmentä miljoonaa euroa tuloa vuodessa. Yhteisöveron vaatiminen tappiolliselta yritykseltä taas olisi vähintäänkin sairasta.

Kuten on huomattu, kaivosteollisuus on riskibisnestä hyvästä GTK:n taustamateriaalista huolimatta. Itse en hyväksyisi sitä, että joku elämäänsä kyllästynyt virkamies riskeeraa toisten rahoja miljarditolkulla. Parempi että kansalaiset sijoittavat itse rahansa.

Jouko Piho

Pekka Pylkkönen kirjoitti: "Valtion tehtävä ei ole kaivaa maata kansalaistensa alta."

Ei tietenkään.

Olipa harvinaisen provosoiva ja harhaanjohtava lause.

Valtio voi kuitenkin pitää huolta siitä, että Suomen maaperärikkaudet hyödyttävät suomalaisia eikä ulkomaisia yhtiöitä ja niiden sijoittajia.

On ollut myös menestykseitä valtion yhtiöitä. Jos pelätään valtion yhtiöiden tehottomuutta, niin siihen on puututtava. Puuttuminen on mahdollista, jos on poliittista tahtoa, mikä edellyttää nykyisen poliittisen vallan vaihtoa. Eli kirjoitat menneiden kokemusten pohjalta. Nyt pitää tehdä uutta politiikkaa, jossa valtionyhtiöt eivät ole suojatyöpaikkoja eivätkä minkään muunkaan vääryyden pesiä, vaan Suomen parasta ajavia kansallisen yhteishyvän laitoksia.

Mutta, kuten jo kirjoitin edellä, niin valtion omistamien kaivosyhtiöiden lisäksi Suomen valtion tulee ajaa sellaista politiikkaa, joka edistää suomalaisten kaivosyhtiöiden alalle suuntautumista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jospa sovitaan, että se joka haluaa sijoittaa rahojaan kaivosteollisuuteen, tekee niin. Valtio pääsee kaikesta liiketoiminnasta osille verottamalla - se saa vieläpä vapaasti valita verotuksen tason.

Minun puolestani kaivannaisbisneksen voittoja voidaan vaikka verottaa kovemmin kuin muuta liiketoimintaa, mutta verorahoilla ei Suomen kokoisessa taloudessa virkamies voi ottaa miljardiluokan riskejä noin vain.

Eikä nyt aloiteta Kreikka-keskustelua tästä...

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Ei se palkka koskaan jää kokonaan siihen kuntaan. Globaalissa maailmassa tavaroita ostetaan ulkomailta todella paljon.
Vaikea heittää mitään hatusta, kun ei ole tilastotietoja asiasta, mutta monta kymmentä prosenttia palkasta menee kuitenkin ulkomaille ostohyödykkeiden (vaikkapa auto) ja pankkien (montako kotimaistakaan enää on) kautta.

Valtion vienti ja tuonti on samansuuruiset, noin 50 mrd. määrältään molemmat. Sitä viennin osuutta voidaan paremmin kasvattaa vain sillä, että omassa maassa omistetaan ne tehtaat, jotka siellä toimivat. Siten pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja voitotkin jäävät Suomeen.

Periaatteessa valtion omistaman firman ei tarvitsisi edes tuottaa voittoa. Pääasia olisi suuren työttömyyden vallitessa se, että se työllistäisi mahdollisimman monta, ja siten lisäisi ostovoimaa siellä, missä se raha jää käyttöön lähialueille ja Suomeen.
Tämä siis verrattuna työttömyyskorvauksiin, jotka tavallaan tuottavat "tappiota" kokoajan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei se palkka koskaan jää kokonaan siihen kuntaan. Globaalissa maailmassa tavaroita ostetaan ulkomailta todella paljon.
Vaikea heittää mitään hatusta, kun ei ole tilastotietoja asiasta, mutta monta kymmentä prosenttia palkasta menee kuitenkin ulkomaille ostohyödykkeiden (vaikkapa auto) ja pankkien (montako kotimaistakaan enää on) kautta.

Valtion vienti ja tuonti on samansuuruiset, noin 50 mrd. määrältään molemmat. Sitä viennin osuutta voidaan paremmin kasvattaa vain sillä, että omassa maassa omistetaan ne tehtaat, jotka siellä toimivat. Siten pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja voitotkin jäävät Suomeen.

Periaatteessa valtion omistaman firman ei tarvitsisi edes tuottaa voittoa. Pääasia olisi suuren työttömyyden vallitessa se, että se työllistäisi mahdollisimman monta, ja siten lisäisi ostovoimaa siellä, missä se raha jää käyttöön lähialueille ja Suomeen.
Tämä siis verrattuna työttömyyskorvauksiin, jotka tavallaan tuottavat "tappiota" kokoajan.

Tuotatuota.. Kun se suomalainen duunari ostaa Saksasta auton, niillä saksalaisilla on sitten taas varaa ostaa Suomesta.. no mitä nyt ostavatkaan, paljon kuitenkin. Globaalissa maailmassa kauppa on kansainvälistä, eikä taloutta voi ajatella alueellisena - tai ainakaan alueellinen ajattelu ei johda mihinkään tolkulliseen tai todelliseen lopputulokseen.

Kittilän kaivoksen duunareista suurin osa vaikutti ainakin itse siellä ollessani käyttävän noin puolet palkastaan Levin baareissa :)

Kannatan kyllä tuota valtion työllistämisajatusta. Mieluummin näkisin kuitenkin tehtävät "yleishyödyllisinä", kuten lasten ja nuorten iltapäiväkerhojen ohjaajina, vanhusten ulkoiluttajina, puistojen siistijöinä ynnä muina hankalammin kaupallistettavien alojen juttuina. On tuossa tietysti pointtia, että kaivos työllistää. Toisaalta työllistää se ulkomaalaisessa omistuksessakin ja veronmaksajilta puuttuu silloin se miljardiluokan riski.

Esimerkiksi kittilän kultakaivos teki viimevuonna vajaa 60 miljoonaa voittoa. Kyllä siitä yhteisöverosiivukin on ihan mukava.

Torbjörn Liimatainen

Partanen vertasi malminlouhintaa öljybisnekseen. Verrataan siis minkälaiset rojaltit öljyntuottajamaat ottavat öljystään.

Saudi-Arabia: 85 %
Irak: 90%
USA: poraus maalla 12,5 %, poraus merellä 18,75 prosenttia.

Hieman erilaisia lukuja kuin Suomen laissa oleva 0,15 prosenttia.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Olipas väkevät prosentit.

Periaatteessa juuri sama bisnes, otetaan maasta, eikä se sinne enää koskaan takaisin tule verotettavasksi. Jäljelle jäävät vain kuonajätteet, ja reikä maahan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voiko öljyntuotantoa edes verrata kaivoksiin? Merkittävästi isompi riski taitaa piillä kaivoksissa.

Jarmo Makkonen

Kaivosbisnes ei ole täysin riskitöntä kuten ei eläkeyhtiöiden Kreikkasijoituksetkaan, kuten tiedämme, mutta kaivostoimnan riskejä pienentää mahdollisuus lopettaa kaivos väliaikaisesti ja jatkaa sitten kun mineraalien markkinahinta antaa siihen mahdollisuuden. Järjetöntä on antaa voitot muille maille eikä näin muualla tehdäkään banaanivaltioita lukuunottamatta.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Sikäli kuin tiedän, Suomen kaivoslaki perustuu suuresti tsaarinaikasen autonomian tilanteisiin ja käytäntöön. Ehkä eniten vaikutti Ivalojoen kultalöytö ja sitä seurannut -ryntäys v. 1870. Tuolloin Senaatin piti kiireesti esittää säädettäväksi asetus, missä Suomen ja Venäjän kansalaiset muodollisesti ovat tasa-arvoisessa asemassa ("Moseksen uskoiset pois luettuina"), mutta käytännössä asetuksen soveltaminen tyrehdyttäisi pietarilaisen suurpääoman tunkeutumisen suomalaisten yrittäjien reviirille. Tästä on säilynyt kulissien takaista kirjeenvaihtoa, ja tapahtumien kehittymistä seuraten voi päätellä että suomalaiset hallintomiehet myös onnistuivat silloisessa pelissään.

Aivan eri asia on tietysti kaivoslaki ja sen soveltuvuus nykyisessä tilanteessa, ja tähän puoleen en pysty ottamaan kantaa. Ennen EU-aikaa kaivoslaki toimi suhteellisen hyvin, suojaten kotimaista kaivostoimintaa. Maanomistajia kaivoslaki ei ole suojannut koskaan erityisen hyvin, johtuen toisaalta siitä miten tärkeäksi kaivostominta katsottiin kansantaloudelle 1800-luvulla ja toisaalta koska perinteinen käsityksemme maanomistuksen laajuudesta poikkeaa keskieurooppalaisesta. (Vrt. mm. jokamiehen oikeus.)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaivosvero on yleinen käytäntö eri puolilla maailmaa, mutta meillä lainsäädäntö ei näytä pysyvän näiden kuten ei muidenkaan yhteiskunnallisten muutosten mukana.

Käyttäjän JukkaPlkki kuva
Jukka Pölkki

Millainen kanta perussuomalaisilla on tähän kysymykseen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tässä esimerkki siitä miten useampia kaivoksia omistavan yrityksen veronkiertoa estetään esimerkiksi Ghanassa:

Ghana’s 2012 Budget Statement provides that losses incurred with respect to one mining site will no longer be available for offset against profits generated from another contract area or site belonging to the same company in determining income subject to corporate income tax. This limitation is known a as “ring fencing”.
The Ghana government, in the 2012 Budget Statement, proposed an increase to the corporate income tax rate from 25% to 35% and an additional tax of 10% on mining companies. Ghana’s proposed tax increases are likely to take effect during 2012.

Suomessakin samalla yhtiöllä on useita kaivoksia. Miten niihin suhtaudutaan?

Mikähän tämä ring fenching rule voisi ollakaan suomeksi?
The subsurface contract miner is not permitted to offset
costs of one mining contract against income of another contract or activity. Since July 2010, Tanzania has a “ring fencing rule” in that losses incurred in one minecannot be used to offset profi ts of another mine, notwithstanding that both mines re part of the same legal entity.

julkaisusta: http://www.pwc.com/en_GX/gx/energy-utilities-minin...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En tiedä miten tuo on millään tavalla veronkiertoa. Sinullahan on aivan samanlaiset oikeudet. Jos teet voittoa vaikka osakkeesta A ja tappiota osakkeesta B saman verran, et ole saanut penniäkään rahaa etkä näinollen myöskään maksa veroja. Tai saat säästöistäsi korkoa saman verran kuin maksat lainoistasi korkoa, paljonko olet netonnut?

Maasta toiseen tappioiden subventoiminen on sitten hankalampi juttu ja ainakin itse pidän parempana, ettei verotettavaa tulosta voida vähentää siirtämällä rahaa ulkomaille.

Tuollainen kaivosyhtiöiden korkeampi tuloksesta maksettava vero olisi ehdottomasti paras vaihtoehto, mikäli tänne halutaan jättää lisää rahaa.

kati sinenmaa

HEI! Nyt mä keksin!
Otetaan jumalattomasti velkaa ja kaivetaan Suomen kallioperä reikäjuustoksi, niin tulevaisuuden suomalaiset sukupolvet tulevat kiittämään meitä ihan varmasti haudan takaa.

Toimituksen poiminnat