Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

A-studio 13.2.2013 lautamiehistä

A-studion lähetys 13.2.2013 käsitteli mielestäni ilman syytä lautamiesjärjestelmää kriittiseen sävyyn.

Haastateltavana paistatteli entinen oikeusministeri Tuija Brax, silmät niin räpytellen, että se kertoo tämmöiselle maallikkotuomarillekin, että ei ole täysin puhtaat jauhot pussissa.

Braxin aikaan Suomen oikeusjärjestelmä joutuikin uskottavuusongelmiin.
Haluttiin säästää muutama hassu miljoona Suomen perinteikkäästä lautamiesjärjestelmästä, joka on korkeintaan prosentin kymmenyksiä oikeusministeriön budjetista. Samaan aikaan käydään sellaisia miljoonia maksavia oikeusistuntoja, jotka olisivat kuuluneet Ruandan kansanmurhia käsittelevälle tuomioistuimelle ICTR:lle, eikä Suomen oikeuslaitokselle.
Naurettavia säästöperusteluita, made by Tuija Brax!
Todellinen halu lieneekin siis ollut vain halu kasvattaa virkamiesvaltaa kansanvallan kustannuksella, sekä käsitellä semmoisia asioita, jotka entistä oikeusministeriä henkilökohtaisesti kiinnostivat.

Ohjelmassa oli tuomareille, asianajajille ja syyttäjille suunnattu kysely mitä lautamiesjärjestelmälle pitäisi tehdä.
Oikeasti tätä tulisi kysyä pelkästään tuomareilta, koska vain he tekevät töitä yhdessä lautamiesten kanssa. Ja periaatteessa asiaahan tulisi erityisesti kysyä tavallisilta kadun tallaajilta, koska heidän vuokseenhan lautamiesjärjestelmä on olemassa. Ei syyttäjiä, ei asianajajia, eikä tuomareita varten.
On se joillekin ihmeellisen kova paikka, kun ei virkamiehet yksin saa päättää kaikkea haluamaansa.

Asianajajat ja syyttäjäthän yrittävät perusteluillaan vakuuttaa tuomarit ja lautamiehet olevansa omassa asiassaan oikeassa. Jos on vähemmän vakuuteltavia, niin sitä helpompi työ heille.
Kyselyä suunnattaessa olisikin ollut otettava huomioon tämä eturistiriita.
Asianjajajliiton entinen puheenjohtaja kari lautjärveä haastateltaessa olisi myös tullut ottaa tämä asia huomioon.

Ohjelmassa oli tehty myös kysely siitä, mitä lautamiesjärjestelmälle pitäisi tehdä. Kyselyyn vastasi 463, eikä ohjelmassa jyvitetty mitenkään, kuinka mikäkin ammattiryhmä oli asiaan vastannut. Eikä edes sitäkään, montako kysymystä oli lähetetty.

Minun kokemukseni mukaan suurimmalla osalla tuomareita ei ole mitään lautamiesjärjestelmää vastaan. Ja miksi olisikaan, koska yhdessähän siinä tuomarit ja lautamiehet samaa työtä tekevätkin, ja se määrätään laissa.

Mitä tulee lautamiesten puolueellisuusväittämiin, niin yksittäisten tapausten perusteella ei voida päättää kaikkien lautamiesten kannalta huonommin mitään asioita. Lautamiehen esteellisyydestä säädetään käräjäoikeuslaissa, ja vaatimus sen suhteen on sama kuin itse tuomarillakin.
Pitääkö lautamiehen olla jostain syystä vielä puolueettomampi, kuin itse tuomarin?


Lautamiesjärjestelmän tarpeellisuutta käsittelin jo edellisessä kirjoituksessani:

http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127452-kansanvaltaa-vahennetaan-jalleen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Matti Jalagin

Jos lautamiehet valitaan maalaisjärkeä saleihin tuomaan, niin silloin niiden valinta täytyy olla ei-poliittinen; toisin kuin nyt.

Tämä nykyinen järjestely on oikeusvaltion politisoitu irvikuva.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Keskustelimme tästä jo edellisessä bloggauksessani, ja siellä vastaus:
http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1274...

Ei varmastikaan täydellinen järjestelmä, mutta kerro mikä olisi parempi pitkällä tähtäimellä.

Matti Jalagin

Kerro Sinä, miksi ainoastaan poliittisten puolueiden ehdokkaat kelpaavat.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jalagin, kerro miten se käytännössä tapahtuisi.

Matti Jalagin

Jos se valinta onnistuu puolueiden ehdokkaista, en näe syytä, miksei se onnistuisi myös niistä muista.

Ei tämä ole valinnan suhteen tekninen kysymys vaan poliittinen ja siksi teidän tulee kyetä vastaamaan yksinkertaisimpaan mahdolliseen kysymykseen:

miksi vain puolueiden jäsenistä?

Miksi?

. suvituuli

Totta kai monille tuomareille ja asianajajille, oikeusministeriön virkamiehistä puhumattakaan sopisi, että lautamiehistä päästäisiin eroon. Sen jälkeenhän nämä herrat vosivat keskenään omalla kielellään hyvin tehokkaasti tehdä päätöksiä liukuhihnatahtiin. Kulut ja korvauksetkin jaettaisiin sulassa sovussa ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä. Käräjä salista kuuluisi tasainen - kop, kop. kop, kop...kun tuomari paukuttelisi päätöksiään.

Miltä kuulostaisi?

Kuulostaa minusta juristerialta!

Siitä oikeusvaltiossa meitä varjeltakoon!

Oli aivan uskomatonta, ettei tuossa A-studion huonosti tehdyssä ohjelmassa - ammattitaidoton toimittaja - tuotu esiin niitä tärkeimpiä seikkoja, jotka oikeusvaltiossa puoltavat ja edellyttävätkin lautamiesjärjestelmän olemassaoloa.

Ensimmäinen niistä on tuo yllämainitsemani juristerian vaara.

Toinen on kansalaisten luottamuksen säilyttäminen oikeuslaitokseen. Kun kansalaiset ovat lautamiehinä osallisina oikeudenkäynnissä, he luottavat ettei oikeus (ja sen päätökset) erkaannnu pois kansalaisyhteiskunnasta ja kansalaisten ymmärtämiskyvystä.

Kolmas on se, että okeuden tapahtumiseksi syyttäjän on pystyttävä vakuuttamaan myös lautamiehet siitä, että rikos on tapahtunut. Tämäkin liittyy siihen, että kansalaisten luottamus ei pelkästään oikeuslaitoksen, mutta myös (rikostutkinnan suorittavan) poliisin toimintaan säilyy.

Neljäs tekijä on se, että myös syytetyn on ymmärrettävä mistä häntä syytetään ja mistä hänet on mahdollisesti tuomittu. Juristi saattaisi ymmärtää muutenkin, mutta lautamies välttämättä ei. Ja kun asia selitetään niin, että lautamiehet sen ymmärtävät on paremmat edellytykset, että tuomittukin ymmärtää.

Viides tekijä on syyllisyys-päätöksen oikeutus. Kun päätöksen tekevät lautamiehet, syyllinen tietää tulleensa tuomituksi muiden kanssa-ihmisten toimesta - tietysti tuomarin avustuksella ja lakien mukaisesti - mikä tämäkin omalta osaltaan ylläpitää oikeuslaitoksen uskottavuutta ja luottamusta siihen.

Kustannuksiksi Lautjärvi mainitsi 3-4 miljoonaa vuodessa, joka sekin on hänen mielestään liikaa. Oikeusministeriön menoluokka valtion budjetissa v. 2012 oli 860 milj. euroa. Eli lautamiehet maksoivat alle puoli (0.5) prosenttia koko menoista. Sanoisin - money well spent.

Lautamiesten valinta voitaisiin tietysti hoitaa muuten kuin kunnanvaltuustojen toimesta. Esim. anglosaksinen arvontaan perustuva kansalaisvelvollisuus - jury duty - voisi olla paikallaan.

Matti Jalagin

Olen osaltani vain kysynyt, miksi sallia politiikan leima sinänsä hyvään järjestelmään ja kysynyt pelkästään, miksi vain puolueiden jäsenistö kelpaa.

Se nimittäin haisee tässä(kin) maassa varsin pahalle järjestelylle enkä ole tähän mennessä mitään järjellistä perustetta asialle saanut; jos lainkaan.

Mikä kansassa on vikana, kun vain puolueiden jäsenet kelpaavat oikeuksiin istumaan ns. "maalaisjärkeä"?.

Saanko jo jonkun vastauksen tässä blogissa, kiitos?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kyllä puolueet voivat ja varmasti näin myös jossainmäärin tapahtuu, valita puolueiden ulkopuolelta lautamiehiä. Poliittiseen puolueeseen kuuluminen ei kuitenkaan saa olla este valinnalle.

Matti Jalagin Vastaus kommenttiin #8

Siis puolueet voivat?

Eihän puolue ole mikään oikeuden orgaani.

Missä kansandemokratiassa herra Granlund kuvittelee elävänsä?

. suvituuli

Muista en tiedä mutta "jonkun vastauksen" saamiseksi, omasta puolestani toistan tuossa ylempänä kirjoittamani:

Lautamiesten valinnassa voitaisiin siirtyä esim. anglosaksiseen, arvontaan perustuvaan kansalaisvelvollisuuteen - jury duty'yn.

Kutsu saapua lautamieheksi tiettyyn oikeuskäsittelyyn tai tietyksi ajanjaksoksi tulee postissa kuten kutsuntoihin konsanaan. Ellei mitään poikkeuksellista syytä ole, on kansalainen rangaistuksen uhalla velvollinen toimimaan lautamiehenä.

Matti Jalagin Vastaus kommenttiin #9

Juuri ja täsmälleen näin.

Nyt sitten jäämme odottamaan perusteluja sille, miksi tämä ei käy vaan ainoastaan puolueiden valitsemat lautamiehet ovat kelvollisia toimimaan laillisesti perustetun riippumattoman oikeuden (EIS) jäseninä.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #11

Sitä odotellessa voisi tietysti yrittää hieman ennakoida, mitä tuleman pitää.

Ensinnäkin puoluieilla on vaikea luopua yhtään mistään vallasta, edes lautamiesten valintaan vaikuttamisesta.

Toisekseen, erityisesti yhteiskunnan vasemmalla reunalla ja juristipiireissä sitä edustavassa Demla'ssa taitaa olla vallalla se käsitys, että oikeuslaitoskin käyttää yhteiskunnalista päätösvaltaa, mikä näin ollen on pohjimmaiselta luontenteeltaan poliittista vallankäyttöä, jonka tulee olla demokraattisessa kontrollissa eli käytännössä puoluidenhan siitä tulee päättää...

Ja saattaahan sieltä jostakin löytyä vielä senkin sortin ajattelija (Tarja Halonen?), että jos tuomareita ja oikeuslaitosta ei pidetä kansandemokraattisessa kontrollissa, niin nehän alkaa lahtaamaan meitä vuoden 1918 malliin.

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #12

Tähän asti kaikki meni hyvin, mutta sitten joku sanoi Demla. Se on samanlainen taikasana kuin natsi tai persu. Rationaalinen argumentointi loppuu siihen.

Jalagin on yllä esittänyt erittäin perustellun kysymyksen: miksi (käytännössä) vain puolueet voivat nimittää lautamiehiä?

Itse olen samaa mieltä, että näin ei saisi olla. Lautamiesjärjestelmän keskeisin tarkoitus on lisätä tavallisen kansalaisen luottamusta oikeuslaitokseen. Puoluemonopoli toimii tätä tarkoitusta vastaan.

Toisaalta on myös muistettava, ettei oikeutta ja politiikkaa voida (eikä tarvitsekaan voida) kokonaan erottaa. Joka näin ajattelee, ei ymmärrä, miten oikeus toimii. Julkisen vallan eri lohkojen väliset rajat eivät ole vedenpitäviä. Oikeudessa mikään ei ole mustavalkoista. Kysymys on aina sopivan tasapainotilan etsimisestä.

USA:ssa korkeimman oikeuden tuomareiden virkanimitykset ovat umpipoliittisia. Samoin esim. syyttäjät liputtavat puolueen väriä ja valitaan (poliittisilla) vaaleilla. Politiikka on se keino, jolla kansan mielipide välittyy oikeuteen. Muuten vaarana on, että oikeus eristäytyy omaksi itseriittoiseksi kuplakseen. Tuskin kukaan haluaa järjestelmää, jossa lain tulkinnasta voivat lausua vain yliopistojen professorit

Oikeuslaitos ei kuitenkaan saa politsoitua liikaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuus on koetuksella, jos se laimautuu osaksi puoluepolittista koneistoa.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #16

"USA:ssa korkeimman oikeuden tuomareiden virkanimitykset ovat umpipoliittisia"

Sanoisinko - hieman yksinkertaistettu tulkinta.

Ensinnäkin USAssa jo reilut parisataa vuotta sitten kirjoitetulla perustuslailla (Constitution) on aivan uskomattoman merkittävä asema oikeusjärjestelmän toimintaa säätelevänä sekä myös USAn korkeimman Oikeuden roolissa - jättäen sille usein vain tulkitsijan roolin siitä, onko joku tuomio perustuslain mukainen vai ei.

Toisekseen, USAn korkeimman oikeuden tuomarit nimitetään eliniäksi. Tällä on tietysti se vaikutus, ettei normaalioloissa yksikään presidentti (jolla on nimitysoikeus) pysty muuttamaan tuomaritikunnan koostumusta liiaksi suuntaan tai toiseen. Esim. Jimmy Carterin presidenttikaudelle ei osunut yhtään tuomarin nimitystä. Tällä hetkellä toimivien tuomareiden virka-ikä vaihtelee kahden(2) ja kahdenkymmenenkuuden(26) vuoden välillä.

***

"Politiikka on se keino, jolla kansan mielipide välittyy oikeuteen."

Näin ei ole. Tämä Hallbergin lause edustaa juuri sitä oikeuslaitoksen politisoimista, mitä ei haluta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #23

Kyllä ne USA:n KKO:n tuomarinimitykset ovat umpipoliittisia, mutta tuomarit kyllä "kasvavat" tästä ulos muun muassa juuri siksi, että nimitys on elinikäinen. Liberaaleiksi tai konservatiiveiksihan tuomareita luonnehditaan, mutta ratkaisut perusteluineen voivat kuitenkin yllättää, jos tuomioistuimen toimintaa pelkästään tuolla akselilla seuraa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Matti Jalagin Vastaus kommenttiin #16

Hallbergille.

Tässä täytyy erityisesti muistaa Eurooppaoikeuden määritelmä koskien mm. jääviyttä eli "ei ole kyse siitä, mitä on vaan miltä näyttää ulospäin".

Taas suunnilleen muistinvarasisesti mukaellen lausuen.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #41

Idea on kohdillaan.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #12

Ilmeisesti siellä Demlassa ja muiden samansuuntaisesti ajattelevien piireissä on tarkkaan nukuttu yhteiskuntaopin tunneilla, kun vallan kolmijaosta puhuttiin.

Mielestäni Suomi on valittavasti yhä enemmän kaikkea muuta kuin oikeusvaltio. Yksi syy on nimenomaan poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ujuttaminen ohjaamaan oikeudenkäyttöä. Toinen on tietysti se, että lakimiesten palkkioiden ollessa sillä tasolla, kuin ne nyt ovat, mahdollisuus ajaa omaa asiaansa on vain rikkailla tai niillä, joilla on mahdollisuus maksuttomaan oikeudenkäyntiin tai oikeusapuun.

Myönnän suoraan, etten tiedä tarpeeksi lautamiesjärjestelmästä, että uskaltaisin siitä kommentoida. Miksi kommentoisinkaan , kun Matti Jalagin, Suvituuli ja blogin kirjoittaja Petri Partanen ovat sen jo ansiokkaasti hoitaneet. Toivotan tervetulleeksi kaikki keskustelunavaukset oikeusjärjestelmästämme, toivottavasti joskus myös päästään käytännön toimiin oikeuslaitoksemme saamiseksi pois siltä väärältä uralta, jolla se on jo liian pitkään ollut.

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #18

"Ilmeisesti siellä Demlassa ja muiden samansuuntaisesti ajattelevien piireissä on tarkkaan nukuttu yhteiskuntaopin tunneilla, kun vallan kolmijaosta puhuttiin"

Koulun tunneilla saadulle opilla ei pitkälle pötkitä. Ei kirurgikaan toimi ammatissaan terveysopin tunneilla oppimansa perusteella.

Vallan kolmijako-oppia ei ole toteutettu missään maassa sillä lailla, kun se koulun tunneilla esitettään. Missään maassa jako ei ole kategorinen. Kaikissa maissa valtapoolien keskinäinen painoarvo vaihtelee. Uskokaa täi älkää Ranskassa tai USA:ssa ei ole Demlaa.

Vallan kolmijako-opilla voi puolustaa lähes mitä tahansa. Näissä blogikirjoituksissa se liittyy yleensä ajatukseen, että jossakin on laki, johon "pieni ihminen" voi turvata viranomaismielivaltaa vastaan. Historiassamme ajatus on sangen uusi - alle 200 vuotta vanha. Perinteisesti laki on ollut vahvemman puolella.

Ajatteluun liittyy oletus lain muuttumattomuudesta ja kirjoitetun lain ensisijaisuudesta. Tässä taustalla vaikuttaa historiamme. Autonomian aikaan venäläistämispyrkimyksiä vastustettiin vetoamalla pilkun tarkasti ruotsalaisiin perustuslakeihimme. Suomalaisten suhde kirjoitettuun lakiin (lex) muodostui niin vahvasti, että monen mielestä se on yhtä kuin oikeus (ius).

Homma toimi niin pitkään, kun sen ”pienen ihmisen” auttamiseksi ruvettiin sodan jälkeen rakentamaan hyvinvointivaltiota. Aiemmin takaaja maksoi kaikissa olosuhteissa. Nyttemmin on kehitetty erilaisia mekanismeja, joilla varaton voi päästä maksuvelvollisuudestaan. Koko oikeusjärjestyksemme on pullollaan erialisia poikkeuksia heikomman eduksi.

Kun tähän lisätään maailman nopea muutos, on seurauksen on ilmiö, jota juristit kutsuvat normitulvaksi. Kukaan ei tiedä, montako lakia Suomessa on tällä hetkellä voimassa. Ainoastaan murto-osa niistä mahtuu niihin kaikkien tuntemiin vihreisiin kirjoihin. Kehityksen hillitsemiseksi on lainsäädäntöteknisesti yhä enemmän siirrytty avoimeen sääntelyyn. Ettei lakeja tarvitsisi kirjoittaa joka vuosi uusiksi, enää ei kirjoiteta, että velallinen maksakoon kaksi markkaa. Nyt kirjoitetaan, että velallinen maksakoon kohtuullisen summan.

Tämä tarkoittaa, että tulkinnan merkitys lainkäytössä kasvaa. Se puolestaan tarkoittaa tuomioistuinlaitoksen vallan kasvua kansanedustuslaitoksen kustannuksella - puhutaan tuomarivaltiollistumisesta. Muistutan, että kaikki tänne kirjoittavat ovat voineet käyttää äänioikeuttaan kansanedustajien valitsemiseksi, mutta teiltä ei ole kysytty mitään, kun tuomareita nimitetään.

Miksi niin moni olettaa, että vaaleilla valittu edustaa huonoa valtaa, mutta salassa valittu hyvää valtaa?

Maailma on sangen monimutkainen. Oikeus on erityisen monimutkainen. Sen kuvaamiseksi koulussa opittu tieto riittää vain osittain.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #19
. suvituuli Vastaus kommenttiin #19

"Vallan kolmijako-opilla voi puolustaa lähes mitä tahansa. Näissä blogikirjoituksissa se liittyy yleensä ajatukseen, että jossakin on laki, johon "pieni ihminen" voi turvata viranomaismielivaltaa vastaan. Historiassamme ajatus on sangen uusi - alle 200 vuotta vanha. Perinteisesti laki on ollut vahvemman puolella."

Huh huh - onko Hallberg tosissaan vai vain tietämätön?

-Magna Charta kirjoitettiin - nimenomaan kirjoitettiin! - vuonna 1215.
-Habeas Corpus juontaa lähes yhtä kauas, ja vakiintui kirjoitettuun lainsäädäntöön viimeistään 1600-luvulla.

Molempien nimenomainen lähtökohta on kirjoitetun lain avulla suojata kansalaista - "pientä ihmistä" - viranomaismielivaltaa vastaan.

***

Hallberg kirjoittaa myös:

"Ettei lakeja tarvitsisi kirjoittaa joka vuosi uusiksi, enää ei kirjoiteta, että velallinen maksakoon kaksi markkaa. Nyt kirjoitetaan, että velallinen maksakoon kohtuullisen summan."

Ja mihin TÄMÄ on johtanut?

Siihen, että kuten juuri tänä aamuna saimme lehdestä lukea -

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128854012437...

- ajamalla päin punaista viisi metriä ennen opastinta vaihtuvissa liikennevaloissa - seurauksena on 12.416 euron sakot!

Mielivaltaa?

Ei, päinvastoin tälle Halberg ja Demla taputtavat...

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #26

"Magna Charta kirjoitettiin - nimenomaan kirjoitettiin! - vuonna 1215.
-Habeas Corpus juontaa lähes yhtä kauas, ja vakiintui kirjoitettuun lainsäädäntöön viimeistään 1600-luvulla.
Molempien nimenomainen lähtökohta on kirjoitetun lain avulla suojata kansalaista - "pientä ihmistä" - viranomaismielivaltaa vastaan."

Magna Charta määritteli feodaaliaateliston ja kuninkaan suhdetta. Sillä ei ollut mitään tekemistä tavallisten kansalaisten kanssa. Totta kai se kirjoitettiin. Miten muuten asiakirja voisi olla olemassa?

Habeas Corpus ("voitte ottaa ruumiin") tulee lähemmäksi esittämääsi käyttötarkoitusta.

Kumpikin edustaa oikeutta (ius). Kumpikaan ei ole meille suomalaislle tuttu säädetty laki (lex).

Ero on erityisen merkittävä Englannin edustamassa common law -oikeuskulttuurissa. Englantilaisillahan ei ole vielä nykyäänkään säädettyä perustuslakia.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #27

Olen aistivinani Hallbergin argumentaation heikentymistä.

Miksi mainitsin, että Magna Charta on - nimenomaan - kirjoitettu. En siksi, että tällä olsi merkitystä asiakirjan olemassaolemiseen, vaan siksi, että siihen (1215) asti vallinneeseen, vain suullisiin määräyksiin verrattuna lain kirjoittaminen paperille periaatteessa ensinnäkin yhdenmukaisti määräyksen (määräys ei muuttunut puhujasta toiseen), toiseksi kirjoitettuna se yhdenmukaisti säädöksen peusteella annetun tuomion taustalla olevan säädöksen.

Se, että Magna Charta koski aatelistoa, ei ole oleellista - vaan se, että se koski kuningasta! Siihen asti absoluuttista, rajoittamatonta valtaa käyttänyttä kuningasta alettiin nyt kohdella rajallisen - Magna cartan rajoittaman - vallan käyttäjänä.

Toki rajoitetun oikeudenkäytön subjektit olivat aluksi aatelisto. Mutta ennenpitkää - jossain määrin jo saman vuosisadan aikana - Magna Chartan asettamat kuninkaan vallankäytön rajoitukset uloittuivat koskemaan muitakin kansalaisia. Näin tapahtui myös habeas corpuksen osalta.

Pääpointtinihan oli se, että teidän väittämä - lain olemisesta kansalaisen puolella on vain parinsadan vuoden ikäinen - ei pidä paikkaansa.

Sillä, että Englannissa ei ole kirjoitettua perustuslakia, ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #30

" Siihen asti absoluuttista, rajoittamatonta valtaa käyttänyttä kuningasta alettiin nyt kohdella rajallisen - Magna cartan rajoittaman - vallan käyttäjänä."

Suosittelen historiaan perehtymistä Wikipediaa laajemmin. Olet oikeassa, että Magna Chartalla määriteltiin kuninkaan suhdetta muihin. Ajatus, että kunikaalla olisi siihen saakka ollut jonkilainen absoluuttinen valta, on keskiajan kontekstissa täysin mahdoton. Osut yli 300 vuotta harhaan.

Myönnettäköön, että Englannissa keskusvalta oli tuolloin poikkeuksellisen vahva johtuen normannien valloituksesta. Tämän takia Englanti on myös ensimmäinen eurooppalainen valtio, jonne syntyi koko valtion kattava oikeus ja roomalaisen oikeuden vaikutus jäi vähäiseksi.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #31

Eipä Hallbergin argumentaatio juuri parane, varsinkaan tuolla Wikipedia-heitolla.

Käteeni osuu juuri nyt Thomas Binghamin kirja "The Rule of Law". Binghamin (1933-2010) virat uransa aikana sisälsivät mm. seuraavat: Master of the Rolls, Lord Chief Justice of England and Wales sekä Law Lord of the United Kingdom - hän on ainut tuomari, joka on toiminut kaikissa näissä kolmessa brittiläisen oikeus- ja tuomioistuinlaitoksen ja lainsäädäntövallan oikeudellisen puolen korkeimmassa virassa.

Katsotaanpa mitä Bingham sanoo tästä. (Nopeasti käännettynä)

"Magna Charta oli tärkeä [muiden seikkojen ohessa] siksi, että edusti ja ilmaisi selkeän hylkäyksen rajoittamattomalle, ei-kellekään-vastuussa-olevalle kuninkaalliselle vallalle - se oli vakuuttava ja painonvoimainen tahdonilmaisu siitä, että jopa korkeimman vallankäyttäjän [kuninkaan] täytyy totella tiettyjä yleisiä sääntöjä.

Ennen vuotta 1215 asiat olivat toisin. Valankäyttö - lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta - oli keskittynyt kuninkaalle, aatelisto totteli. Mutta nyt hänestä tuli lain rajoittama, subjekti. Tämän vuoksi Magna Charta on niin tärkeä vedenjakaja. Siinä on, selvästi havaittavana, oikeusvaltio-periaatteen (rule of law) kantasolu."

Bingham jatkaa (tämä sopii erityisesti Hallbergin ylläolevaan):

"Magna chartan merkitys ei ole vain siinä, mitä siihen on kirjoitettu, vaan ehkä jopa suuremmassa määrin siinä, mitä myöhemmät sukupolvet väittivät ja uskoivat siinä sanottavan. Joskus myytti on todellisuuttakin tärkeämpi. Sanotaan, että 'historian väärintulkinta on osa kansakuntana olemista'. Näin oli myös Magna Chartan suhteen. Myytti loi vaatimusten perustan vuosisadoiksi eteenpäin - ja tekee näin vieläkin, esimerkiksi silloin k u n - v a l t i o v a l t a - e s i t t ä ä - r a j o i t u k s i a - l a u t a m i e s k ä y t ä n t ö ö n (jury trial)."

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #33

Viimeisestä kappaleesta voimme olla (lähes) täysin samaa mieltä.

Sanon "lähes", koska anglosaksinen jury- ja meidän pohjoismainen lautamiesjärjestelmämme poikkevat perustavaa laatua olevalla tavalla toisistaan. Käsitettä "Jury trial" ei siis voi kääntää lautamieskäytännöksi.

Jury ottaa kantaa ainoastaan näyttökysymyksiin (kuka teki ja mitä), ei oikeuskysymyksiin (mitä laki asiasta sanoo). Meillä lautamiehet ovat maallikkotuomareita. He siis tulkitsevat lakia virkatuomarin rinnalla.

Palatakseni blogin alkuperäiseen aiheeseen hiljattain toteutetussa oikeudenkäymiskaaren uudistuksessa lautamiesten käyttöä rajattiin edelleen. Käytännössä lautamiehet osallistuvat tuomioistuimen toimintaan ainoastaan vakavimmissa rikosasioissa.

Tällaisia juttuja on suhteellisesti ottaen sangen vähän. Toisaalta ne ovat juuri niitä juttuja, joissa "kansan oikeustaju" nousee lööppeihin.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #37

Lienee siis tässäkin keskustelussa tullut osoitetuksi, että lautamiehiä tarvitaan.

Muutetaan lautamiesten valintatapa paremmaksi.

Toiseksi, mietitään ja muutetaan lautamiesten toimenkuva - jos se katsotaan tarpelliseksi - lähemmäksi Hallbergin esilletuomaa näyttökysymyksiä arvioivaksi.

Juhani Piironen Vastaus kommenttiin #9

Suvituulen ratkaisu on erittäin hyvä. Tämähän on juuri USA:n malli.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Olen istunut lautamiehenä 12 vuotta. En omista minkään puolueen jäsenkirjaa.
En myöskään koskaan humannut, että puolue olisi muillakaan tullut millään tavalla työssä esille.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #34
Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Tuija Braxin (vihr) jäljet oikeusministerinä ovat kammottavat. Yhden ruandalaispapin oikeudenkäynti on maksanut saman verran kuin koko lauytamiesjärjestelmä vuodessa. Ja kaikkea muuta löytyy.

Eero Mattila

"Kasvattaa virkamiesvaltaa kansanvallan kustannuksella". Juuri näin vihreiden politiikka konkretisoituu. Vastaavaa vääntöä mm. ympäristönsuojelupuolella. Paikallisilta kalastuskunnilta ja yhteisten maiden osakaskunnilta yritetään viedä päätösvalta väkisin. Kalastusmaksut määrätään valtakunnallisesti ja paikallisten tehtäväksi jää vain kerätä maksut ja tilittää ne valtiolle. EU:n subsidiariteettiperiaatteen mukaan pitäisi toimia juuri päinvastoin - aktivoida paikallisia toimijoita. Sama ongelma on rakentamisessa - kunnallista päätöksentekoa työnnetään väkisin ympäristöministeriöön ja ihmiset odottavat.
Tomittajan asenteellinen toiminta tuli jutussa karkeasti esiin, häpeällistä. Puolueiden valtaa tulisi tässä ja muussakin paikallisessa päätöksenteossa vähentää. lautamiesten arvonta on hyvä lähtökohta...

(Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä.)

ulf fallenius

Oikeutta saa harvoin Suomessa ja ongelmat alkaa yleensä huonosta tutkinnasta ja sitten koko ketju menee päin honkia.Arpapeliä lähinnä nämä oikeuden päätökset ja on kokemusta.

Petri Haapa

Kumma homma, että vielä nykyaikanakin oikeusistuimiin kaivataan maallikkojäseniä muka maalaisjärkeä tuomaan.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kovin eri kannalla ollaan asiasta Suomessa ja USA:ssa. Amerikassahan on ainakin isoimmissa asioissa jury, joka ymmärtääkseni ainakin useimmissa tapauksissa kai tekee asiassa päätöksen. Ja he pitävät järjestelmää kovinkin oikeudenmukaisena.

Suomessa sitten lautamiesjärjestelmää ainakin jotkut ovat hävittämässä.
Mistähän johtuu asioitten noin erilainen katsantokanta!

Halutaanko Suomessa virkamiesten päätösvaltaa edelleen lisätä?

Petri Haapa

Minkä muun viranhaltijan päätöksenteossa on apuna maallikkojäseniä? Lääkäri? insinööri? lastentarhaopettaja?

Juhani Piironen

USA:ssa juryn vapauttava päätös on lopullinen. Sitä ei kumoa edes ukko ylijumala.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Joskus kyllä tuntuisi, että päätöksenteossa pitäisi enemmän olla tuo maalaisjärkeä ja josi sitä ei "ammatti-ihmisillä" ole, niin mikä olisi keino sitä saada. Kenties maallikkojäsen?

Petri Haapa

Niin, sehän on täysin poissuljettu ajatus, että sitä maalaisjärkeä olisi viranhaltijalla.

Juhani Piironen

Petri Partanen on oikealla asialla.

Sinänäsa kummallista että demari puolustaa lautamiesjärjestelmää. Suurin osa tuomareistahan on demareita ja DEMLAn ex jäseniä, tai "ulkojäseniä". kuten siitä jääkiekkopelaajasta aikoinaan nimitystä käytettiin.

Mutta vaikka lautamiehet valitaan poliittisesti, niin on se silti parempi, kuin täysin vasemmistolainen oikeus.

Ongelmahan Suomessa on että jos syytetty vapautetaan käräjäoikeudessa, niin silti hänen oikeustaistelunsa voi vielä jatkua vuosia ylemmissä oikeuksissa.

Jos olette huomannut telkkarista, niin USA:ssa kun syytetty vapautetaan käräjäoikeudessa, niin hän on lopullisesti vapaa.

Jos hänet tuomitaan, niin hän voi vedota ylempiin oikeusasteisiin, mutta niissä tuomio harvoin muuttuu, jollei ole tapahtunut muotovirheitä.

Suomessakin pitäisi päästä "kerrasta poikki" oikeudenkäynteihin.

Virkamiesvaltaa tulisi ehdottomasti vähentää kaikilla tasoilla ja kaikkialla.

Lisäksi kaikki DEMLAn jäsenet (ulkojäsenet myös) tulisi lähettää Ruandaan, pysyvästi.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Lautamiesten valintajärjestelmä on läpimätä. Poliittisesti valitaan oikeuslaitoksen tuomareita - aivan käsittämätön menettelytapa sivistysvaltiossa. Jos tähän ei saada muutosta niin menköön viimeinenkin lautamies.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset