Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Kaiken maailman kansliapäälliköitä

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö, Jari Gustafsson, valitteli kauppalehden kolumnissaan hallituksen työllisyystavoitteen karkaamisesta tavoittamattomiin. Hänen mielestään sama on jatkunut vaalikaudesta toiseen. Näin varmasti onkin, mutta hänen ehdottamansa lääke on myrkkyä.

Gustafssonin mielestä palkkojen pitäisi voida alittaa työehtosopimusten alataso, ja määräytyä markkinaehtoisesti. Samalla pitäisi omaksua ajatus että ihminen voi saada toimeentulonsa sekä työstä, että sosiaaliturvasta.

Parahin Jari Gustafsson, tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 oli 83 000 palkansaajalla nollatuntisopimus. Monet näistä pätkätyöläisistä elävät käytännössä tällä tavalla. Heistä tuskin yksikään haluaa tehdä sellaista työtä, jolla ei tule toimeen.
Tämmöinen yritystukimuoto oli käytössä niin sanotussa ”saksan mallissa”, jossa palkka saattoi olla vain yksi euro tunnilta. Tämä tie johti Saksassa minimipalkkalakiin, ja niin se johtaisi meilläkin. Tällä voisi olla työehtosopimuksia rapauttava vaikutus, mutta ehkä se on kokoomustaustaisen kansliapäällikön tavoite. Tätä edeltäisi suuri yhteiskunnallinen kaaos, sillä herra Gustafssonin ”markkinoilla määräytyvä” palkkataso ei voi määräytyä markkinoilla pelkästään alapäästä, vaan se tekisi sen myös yläpäästä. Keskusjärjestövetoisten yleiskorotusten sijaan malliksi tulisikin yrityskohtainen malli, jossa menestyvissä firmoissa ”pysähdyttäisi” tämän tästä ”palkkaneuvotteluihin”. Heikommin menestyvät firmat maksaisivat palkkaa jos jaksaisivat, sillä valtio, eli veroja maksavat palkansaajat maksaisivat itse oman palkkansa.

Ehkä työ- ja elinkeinoministeriön päälliköiden palkkataso, estää näkemästä tavallisen pätkätyöläisen nöyryyttävää arkea. Koko ministeriön uskottavuus on vaakalaudalla, jos sen päälliköiden asenne ja lähtökohta työelämän ”kehittämiseen” on tämä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihmiset saavat jo tuloja sekä palkkana että sosiaaliturvan kautta. Jos katsotaan tulonsiirtoja, jokainen tulodesiili suurituloisimpia myöten saa melko tarkkaan yhtä suuren osan koko tulonsiirtopotista. Raha kiertää edestakaisin.

Antamalla palkkojen ja tulonsiirtojen osuuden vaihdella työstä ja työntekijästä toiseen, saamme lisää työpaikkoja ja lisää herkkua jaettavaksi.

Seuraava nobelistimme, MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström puhui juuri hetki sitten samasta asiasta. Hän ei ole kaiken maailman kansliapäällikkö vaan yksi maailman arvostetuimmista taloustieteilijöistä.

'Työllä pitää tulla toimeen' on merkityksetön fraasi. Ihminen tulee toimeen vaikka viidellä sadalla eurolla. Suurin osa maailman väestöstä vielä vähemmällä. En minäkään näkisi nälkää vaikka asumistukemme yhtäkkiä poistettaisiin. En lähimainkaan.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.P:" Ihminen tulee toimeen vaikka viidellä sadalla eurolla. Suurin osa maailman väestöstä vielä vähemmällä. "

Ja olisipa mukava näöhdä miten Pekka tulee toimeen viidelläsadalla ja maksaa siitä kaikki asumis- yms. kustannuksensa. Ihan oikeasti..alan epäillä ettet ole tosissasi, muussa tapauksessa olen oikeasti huolissani.
Kokolailla älytöntä ottaa esimerkiksi maailman väestö, kun kustannukset käsittääkseni eivät ole ihan yksi yhteen maamme kanssa.
Työstä pitäisi saada kohtuullista palkkaa, työllä pitäisi tulla toimeen. Tulonsiirrot ja toimeentulotuet sunmuut sitten erikseen.
PS sen asumistuen saa taatusti jättää hakematta ja vaimon palkkaa ei lasketa.
PS2 minäkään en näkisi nälkää, kun en saa edes asumistukea, vaikka työtön olenkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No olisihan se elämä todella köyhää viidellä sadalla. Syrjäseuduilla sillä olisi kuitenkin mahdollista maksaa pari sataa vuokraa jne.

Monesti työtä ei ole niin paljoa että sillä voisi tienata mitään paria tonnia. Esimerkiksi Vasemmistoliiton nuorisojärjestö haki piirisihteeriä Jyväskylään, palkka 11€ tunti ja työtä 10 tuntia viikossa. Kuukausipalkka jää reilusti alle viiteen sataan. Silti kyseessä on työ. Eikö tuollaisia pitäisi tehdä sitten ollenkaan? Aikamoinen tappio kansantaloudelle ja sitä kautta suomalaisille.

Asumistuki on vähän huono tuki. Siitä menee tutkitusti yli puolet suoraan vuokrantajalle - tässä tapauksessa Helsingin kaupungille.

Pekka Iiskonmaki

#1
Ei tuollainen uppoa ay-jyrän päähän, joka on pesty puhtaaksi Kiljavan saunassa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

SAK heppu a-studiossa vetosi kikyyn, että on tälläinen ihme saatu hyväksyttä, ettei nyt lähdetä taas heti nyhtämään leivästä jyviä. Muuten voisi uskoakin, mutta kun se kiky ei auta yhtään työpaikkojen syntymisessä siellä taulukoiden alapuolella.

AY:n periaatteellinen vastahanka johtuu ihan puhtaasti siitä, että heiltä katoaisi yhteiskunnallinen valta markkinahinnoitteluun siirtymisellä.

Meillä on 360.000 työtöntä ja vain sen vuoksi, että muutamalla ay-linnakkeen 500.000 euron vuosiliksaa nostavalla liittojohtajalla olisi vaikutusvaltaa. Eivät työttömät eivätkä duunarit heitä mihinkään tarvitse. Ay-teatteri tarvitaan yksin omaan vain näyttelijöitä varten.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Olipa katkera kirjoitus. 33 vuotta hr- ja tes johtajana olleena en tunnista yhtään väitettä todeksi. Kukaan liittojohtaja edes työnantajalinnakkeessa ei saa 500000€ liksaa. SAK puheenjohtaja ei ole heppu.sitäpaitsi suurin osa yritysjohtajistakin kuluu ammattitaustansa takia liittoon eli Akavaan.
Haluaisit varmaan Pohjois-Koreasti johtaa työmarkkinoita. Se nyt vaan ei onnistu.piste.
Jos Suomessa ei pysty bisnestä tekemään näillä löysillä säännöillä niin siinä mättää bisnesplan eikä mikään muu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Toisesta blogista asiaan liittyvä erään kommentoijan kommentti: "Maa tarvitsee paljon sellaisia demaritaustaisia yrittäjiä, jotka ovat valmiita maksamaan niin paljon palkkaa, että varmasti pärjää."

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mutta jos tehtäisiin sopimus, jossa pudotettaisiin vaikka sääntelyn avulla asumismenoja ja saman verran palkkoja, jolloin kilpailukyky paranisi, eikä palkansaajat menettäisi tuloja? Ai niin, eihän semmoista voi tehdä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Samaa mieltä 6-Jorman kanssa. Sääntely on sairasta, eikä ikiliikkujaa taaskaan synny.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Demareiltakin voisi odottaa todellisia ehdotuksia ja näyttöjä työllisyyden parantamiseksi pelkän populistisen huuhaan sijaan.

Edellinen työministeri SAK:n Lauri Ihalainen lupasi edellisen hallituksen alkutaipaleella 100.000 uutta työpaikka ja kuinkas kävikään ? Yli 100.000 uutta työtä vailla olevaa vain neljän vuoden aikana, joten SDP:n työllisyyspolitiikka oli täysin hölynpölyä ainakin annettuihin lupauksiin nähden.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Se onkin demareissa uskomattominta, että juuri nyt heillä on keinot ja ajatukset työllistää kun ovat oppositiossa, kun ensin olivat 4v hallituksessa ja työministerinäkin demareiden guru Ihalainen. Silti saldo oli luvatun +100 000 sijaan -100 000, eli eroa oli 200 000.

Lisäksi demarit väläyttelivät emupuskureiden käyttöä, ei kelvannut edellisellä hallituskaudella kun persut sitä esittivät.

Pekka Iiskonmaki

#8
Demarin puhuessa olen oppinut, että vastuu on kuulijalla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin ajatus on ikivanha ihanne, että työnantaja voisi siirtää riskinsä työntekijöilleen ja alentaa palkkoja sen muukaan, miten bisnes sujuu. Minusta on parempi, että menestymätön yritys lopettaa kuin, että se jatkaa minimoimalla palkkatasoa.

Palkkakustannukset suhteessa tuotantoon ovat eria asia. Hyväpalkkaiset osaavat työntekijät ovat juuri niitä, joiden varassa yritys menestyy. Jos yrittäjä itse pilaa markkinansa tai ryhtyy tuottamaan tavaraa tai palveluja, joilla ei aitoa tarvetta markkinoilla ole, tilanne ei kojaannu palkkojen alennuksella. Se tie vie kurjuuteen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi palkkatasomme on juuri tämä mikä se nyt on? Miksei se ole Sveitsin tasolla? Tai Kongon? Mitä erityistä nykytasossa on? Voidaanko se sitoa tähän tasoon myös mahdollisiksi tuleviksi nousukausiksi vai ulosmittaako duunari tuottavuuden kasvaessa enemmän? Entä miksei se toimi toiseen suuntaan?

Myyjän alkupalkka 1999 oli 30mk. Nyt se on jotain vähän reilu 10€. Reaalista kasvua luokkaa 60%. Miksi?

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Menestymättömiä yrityksiä kaatuu jatkuvasti - ainakin siihen saakka kun yrityksiä on yhtäkään jäljellä. Kunhan kaikki yritykset on lopetettu kannattamottaman, niin sitten se pelkäämäsi kurjuus alkaa.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Valtio säästäisi vuodessa 6 miljardia, JOS säädettäisiin minimituntipalkka, esim. 8 euroa per tunti (kuten USA:ssa ja Japanissa) ja verotuksen alaraja nostettaisiin 20.000 euroon vuodessa. Työttömyyskorvauksilla eläjät velvoitettaisiin ottamaan mitä tahansa työtä vastaan. Työttömyyskorvaukset loppuisivat, paitsi kerta kaikkiaan työkyvyttömiltä.

Jos minimipalkalla tekee työtä 8 tuntia kuutena päivänä viikossa 11 kuukautta (siis kuukauden kesäloma), konaispalkka olisi 8x8x6x4x11 = 16.896 euroa. Siihen tulee lisäksi lomaltapaluuraha ja vielä voisi tehdä töitä, ennen kuin 20.000 euron raja ylittyy. Ja mikä estää hakeutumasta paremmin palkattuihin töihin!

Tuollaisella minimipalkalla elää Tokiossa kaksi henkeä hyvin, vaikka ruoka on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin Suomessa (maitolitra 2 euroa). Vuokra puolestaan on puolta halvempi kuin Helsingissä. 50 neliön kerrostaloasunnossa vuokra on 500 euroa kuussa. Suomessa voisi kalleimmissa kunnissa saada asumistukea, jollaisia Japanissa ei ole.

Terveysvakuutusta noilla tuloilla joutuu Japanissa maksamaan 200 euroa vuodessa ja vanhuusvakuutusta 300 euroa vuodessa. Omavastuu kaikesta terveyspalveluista on 20-30 % (eläkeläiset 20 %). Eikä koskaan tarvitse jonottaa mihinkään toimenpiteeseen.

Sietäisi panna kiireesti toimeen myös Suomessa. Siinä vuosien jahkailu kiky-sopimuksilla olisi kertaheitolla ratkaistu.

Jos ei ammattiliitoille kelpaa, siirrytään sitten sisämarkkinoilla markka-aikaan ja devalvoidaan markka 50 %. Kukaan ei hoksaa, että palkkojen "ostovoima" supistui 50 %, ja kaikki ovat tyytyväisiä, kun bruttopalkka on mahdollisimman moninumeroinen ja minimipalkka 100mk. Joku varmaan hoksaisi, ettei Kanarian saarille pääsyyn enää rahat riitä.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Virossa saivat asiat järjestykseen alentamalla palkkoja ja kukaan ei kitissyt. Keskustelu on varjonyrkkeilyä: Suomen ongelma on liian korkeat palkat ja liian pitkät lomat. Edellisessä finanssikriisissä kun Lauri Ihalainen meni torille huutamaan Esko aholle, ettei palkkoja alenneta-siitä lähti kierre alaspäin. Jos silloin ja nyt olisi toimittu oikein eikä harrastettu iänikuista epärehellistä varjonyrkkeilyä, olisimme Ruotsin ja Saksan tilanteessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset