Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Euroopan unionin kohtalon vuodet

Euroopan unionilla on edessään kohtalon vuodet. Pakolaiskriisi on saanut nationalismin nostamaan päätään Euroopassa, ja Venäjä on onnistunut ottamaan siitä kaiken irti tukemalla nationalismin nousua omalla informaatiosotakoneistollaan. Nationalismi, eli kansallismielisyys on yhtenäisyyden, eli Euroopan Unionin vastavoima. Epäyhtenäisessä Euroopassa kaikki Euroopan ulkopuoliset toimijat pystyvät vaikuttamaan helpommin yksittäisiin maihin, ja saada omia maailmanpoliittisia tavoitteitaan helpommin toteutettua. EU voi olla vain yhtenä ja yhtenäisenä neuvotteluosapuolena vahva, tai hyödyllinen Suomen kaltaiselle pienelle maalle, jonka on yksin lähes mahdotonta yrittää vaikuttaa maailmankauppaan ja -politiikkaan liittyviin asioihin.

Brexitin tilanne

Britannia on myös tällä hetkellä hankalassa asemassa, sillä jos se aikoo täysin erota EU:sta, eroaa se myös sisämarkkina-alueesta, joka olisi maassa sijaitsevalle ulkomaisille yrityksille kova isku. Britanniassa on esimerkiksi paljon Japanilaisia yrityksiä, joten Japanista on tullut Britannialle vaatimuslista, sekä uhkaus investointipaosta, mikäli Britannia vetäytyy EU:n sisämarkkina-alueesta.

Britannia onkin joutunut tekemään jo kahdenvälisen sopimuksen mm. Nissanin kanssa. Nissan päätti jatkaa Britanniassa sijaitsevan suuren tehtaansa laajentamista vasta sen jälkeen, kun sai maan hallitukselta kirjallisen lupauksen, ettei sille ei koidu Brexitistä lisää tullimaksuja tai byrokratiaa. Luonnollisesti Brittihallituksen ovella ovat kohta kaikki muutkin yritykset vaatimassa samanlaista kahdenvälistä kohtelua. Samalla pelätään, että tämmöiset sopimukset voivat tulla maksamaan Brittiläisille veronmaksajille tolkuttoman suuren summan rahaa. Todennäköisesti juuri nyt Britanniassa laskeskellaan kuumeisesti mitä EU:ssa pysyminen maksaisi, mitä maksaisi Norjan malli jossa maksetaan sisämarkkinoille pääsystä, ja mitä maksaisivat yritysten kanssa tehdyt kahdenkeskiset sopimukset. Suurin kysymysmerkki onkin juuri näiden yritysten kanssa tehtävien kahdenkeskisten sopimusten päällä, kun taas Norjan mallissa nettomaksun osuus on sama kuin EU:n jäsenenä oleminen mutta ilman vaikutusmahdollisuuksia EU:n politiikkaan. Britannialla näyttäisi olevan edessään vain huonoja vaihtoehtoja ja sitäkin suuriempia kysymyksiä.

Tulevat haasteet

Terrorismi on luonut tehokkaasti pelon ilmapiiriä Euroopan suurissa kaupungeissa. Jopa niin tehokkaasti, että satunnaisten mielenvikaisten ihmistenkin teot saavat ensimmäisenä terrorismin leiman. Terroristien propaganda Venäjän vastaavalla höystettynä tukee nationalismin kasvua monessa Euroopan maassa. Pelkoa ja turvattomuutta lisää myös se, että mm. Euroopan pääkaupungissa, Brysselissä, näkee vieläkin sotilaita ja armeijakalustoa partioimassa kaduilla. Eurooppa tarvitsee vahvempaa yhtenäisempää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

EU:n kaikista ongelmista pakolaiskriisi ei ole mitenkään vähäpätöisin.  Suurempi ongelma on kuitenkin globalisaation ja digitalisaation myötä kadonneet työpaikat. Tähän voidaan vastata vain vahvalla teollisuus- ja koulutuspolitiikalla, sekä investointiohjelmilla. Tässäkin Suomen pitää olla EU:n paras, sillä kyseessä ovat meidän omat työpaikat.

 

 

Kirjoitus oli kolumni Keskipohjanmaassa 09.01.2017

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Suomessa taitaa olla maailman parhaiten koulutetut työttömät. "Aivovienti" on yksi vakava esimerkki, ettei riitelevä Suomi enää houkuttele lahjakkuuksia jäämään armopaloille. Kun koneäly valtaa tuotantoa ja muuta kulttuuria tulee uusi työttömyysaalto ja pako parempiin maihin.

Toimituksen poiminnat