*

Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Älä maksa hyväosaisen työttömyysturvaa

Kesä saapuu ja niin saapuvat myös kesätyöntekijät työpaikoille. Pääluottamusmiehenä on pakko muistuttaa ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin ammattiliitosta ja siihen kuulumisen tärkeydestä.

Pohjoismaat ovat paratiisi ja muu maailma on ”se normaali” työelämäkysymyksissä. Näin minulle kuvasi maailmaa eräs Ruotsin pitkäaikainen kansainvälisiin työelämän oikeuksiin erikoistunut henkilö. Mikä nyt sitten esimerkiksi Suomesta tekee ”paratiisin”, sillä palkankorotuksia ei näy ja työaikakin pitenee?

Oikeus olla eri mieltä
YK tunnustaa järjestäytymisvapauden, sekä oikeuden työtaisteluun ILO:n yleissopimuksissa C87 ja C98. Näiden toteutuminen on yleistä länsimaissa, mutta kehittyvissä talouksissa näistä tapellaan joka vuosi.

Työehtosopimus
Työehtosopimukset eivät ole yleisiä länsimaissa, mutta suomalainen yleissitovuus on poikkeuksellista. Yleissitovuus tuo turvan niillekin, jotka eivät ole jostain syystä järjestäytyneet ammattiliittoon. Jos järjestäytymättömyys on tahallista, niin yleensä sellaisista henkilöistä käytetään vapaamatkustaja-nimitystä. Se on ihan oikea kuvaus, sillä muut maksavat hänenkin oikeuksien toteutumisesta, sekä siitä rakenteesta, jota kaikkien etujen valvominen vaatii.

Kolmikanta
Hetkinen… Mutta jos me olemme järjestäytyneitä ja yleissitovuuskin on kattavaa, niin eikö meidän kannattaisi vaikuttaa myös niihin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka ovat työpaikan ulkopuolella? Kyllä! Juuri tätä varten on ns. kolmikanta, jossa tätä dialogia käydään yhdessä valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Tätä kolmikantaista keskustelua ay-liike käy kokoajan mm. perhe-etuuksiin, työttömyysturvaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

Eduskunta ja hallitus on kuitenkin se taho, joka tässä maassa lopullisesti päätökset tekee. Viimeaikoina on tullut palkansaajalle niin sanotusti takkiin maan hallituksen taholta, kun työaikaa on pidennetty ja jopa leikattu palkkaa. Ilman ay-liikettä ja kolmikantaa leikkaukset ja työnajanpidennykset olisivat olleet ainakin nelinkertaisia, tämä käy ilmi maan hallituksen alkuperäisistä suunnitelmista. Tähän paras lääke on äänestää ay-liikkeen kannattajaa jokaisessa vaalissa.

Vahva
Ay-liike on vahva, mutta vain niin vahva kuin on sen järjestäytymisaste. Tätä varten työnantajat ovatkin perustaneet yksityisen työttömyyskassan YTK:n. Se on tällä hetkellä Suomen suurin työttömyyskassa. Jostain syystä moni pienituloinen palkansaaja ja opiskelija on unohtanut järjestäytymisen tärkeyden ja liittynyt siihen. Aina kun vähätuloinen liittyy YTK:hon, taputtavat hyväosaiset karvaisia käsiään, sillä siihen hekin kuuluvat. YTK:n maksu on euromääräinen, kun liiton kautta työttömyyskassan maksu on yleensä prosenttiperusteinen. Hyväosainen ja –tuloinen hyötyy aina eniten siitä, että myös vähätuloinen maksaa saman euromäärän kuin hyvätuloinen. YTK:ssa käytännössä maksat rikkaan työttömyysturvaa ja ajat hyväosaisten asiaa.

Osallistu oman yhteiskunnallisen turvan säilyttämiseen liittymällä ammattiliittoon!

 

Kirjoitus oli mielipidekirjoitus Demokraattilehden Pohjanmaan aluesivustolla
https://demokraatti.fi/ala-maksa-hyvaosaisen-tyottomyysturvaa/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitä mieltä olet, olisiko ay-liikkeen tullut noudattaa työnantajien kanssa euroon liityttäessä tekemäänsä sopimusta jakovaramallista? Senhän perusteella palkkojen olisi tullut laskea 2009 liki 10%. Näin ei kuitenkaan jostain syystä tehty.

Kelpasihan se niin kauan kun se oli oma etu..

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Monta kertaa olen miettinyt, että mikä näissä 70-luvun vappupuheissa on logiikka? Ensin aloitetaan järjestäytymisvapaudella, millä sementoidaan omaa oikeutta järjestäytyä, mikä oikein onkin. Tämän jälkeen kehutaan yleissitovaa työehtosopimusta, mikä taas sitten edustaa kaikkea muuta kuin järjestäytymisvapautta. Nimittäin järjestäytymisvapauteen kuuluu paitsi oikeus kuulua yhdistyksiin, mutta myös oikeus olla niihin kuulumatta. Järjestäytymisvapaus pitää myös sisällään sen, että yhdistyksillä ei pitäisi olla oikeutta sopia velvoitteita muiden kuin jäseniensä puolesta. Samoin on erikoista, että niitä jotka eivät halua kuulua yhdistyksiin, nimitetään halventavasti vapaamatkustajaksi. Mutta eipä ole ensimmäinen kerta, kun yhdistymis- tai sopimusvapaus käsitteenä kovin liukuva.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Järkyttävää tekstiä. Toisaalta ehkä parasta mainosta liittoihin kuulumattomuuden puolesta.Tässähän annetaan rivien välissä ymmärtää että "hyväosaiset" ovat jotenkin huonompia?
Kun autan jotakuta, en todellakaan kysele hyvä/huono-osaisuutta.Tämä jos mikä eriarvoistaa ihmisiä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

"Oikeus olla eri mieltä
YK tunnustaa järjestäytymisvapauden, sekä oikeuden työtaisteluun ILO:n yleissopimuksissa C87 ja C98. Näiden toteutuminen on yleistä länsimaissa, mutta kehittyvissä talouksissa näistä tapellaan joka vuosi"

Tämä tarkoittaa myös vapautta olla kuulumatta ay-liikkeeseen. Vapautta olla erimieltä heidän kanssaan. Ei uhkailuja siitä, että sinun kanssasi ei tehdä töitä tai järjestetään potukut jne...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ettäkö kesätöihin tulevan opiskelijan pitäisi vähistä tuloistaan maksaa AY-maksuja? Eipä kyllä käynyt mielessä omana teekkariaikana. Järjestömme TEK ei taida periä opiskelijajäseniltä maksua eikä perinyt silloinkaan.

Luulen kyllä että kesäharjoittelijana oleva duunarikin taitaa maksimoida tilille jäävän rahan itselleen. Harkita ammattiliittoa valmistumisensa jälkeen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Parlamentarismi ja korporativismi ovat kuin vesi ja jää...

Korporaariot kuuluivat Mussolinin ajan Italiaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"... eikö meidän kannattaisi vaikuttaa myös niihin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka ovat työpaikan ulkopuolella? Kyllä! Juuri tätä varten on ns. kolmikanta, jossa tätä dialogia käydään yhdessä valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Tätä kolmikantaista keskustelua ay-liike käy kokoajan mm. perhe-etuuksiin, työttömyysturvaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa."

Voisitko tarjota linkin tai pari teksteihin, joista käy ilmi, että "kovan paikan tullen" ay-liike taistelee mieluummin koko työväenluokan puolesta kuin vain palkansaajien edun puolesta työelämän ulkopuolella olevien kustannuksella? Tai ajatteletko mahdollisesti, että nuo ovat jossain mielessä yksi ja sama asia, ja jos, niin millä perusteella?

Esitän nämä kysymykset aivan vilpittömässä mielessä, koska minua kiinnostaisi tietää, miten tuo asia oikeasti on. Ay-liikkeen omia julkaisuja lukematta vaikutelmani on, että ay-liike liittoutuu auliisti työnantajapuolen kanssa työelämän ulkopuolella olevien kustannuksella, jos tämä johtaa palkansaajien ostovoiman kasvuun.

Mikäli olen väärässä, haluaisin mieluusti tietää sen. Siksi pyydän noita linkkejä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Voi, noita demareita. Ja voi, voi, voi, voi noita ammattiyhdistysdemareita! Miten ne voivatkin olla niin ulkona tosityöelämästä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Olisi kyllä kohtuullista, että järjestäytymättömat työtekijät marssisi työnantajan luokse ja ilmoittaisi ettei ota vastaan etuja, kuten lomarahoja, arkipyhäkorvauksia, pekkasia ja monia muita etuisuuksia joita ay-liike vuosikymmenien aikana aikaansaanut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset