*

Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä on petetty!

Eduskunta hyväksyi 16.11.1917 lain kahdeksan tuntisesta työpäivästä. Kyllä, luit oikein, että kahdeksan tunnin työpäivä vietti satavuotisia syntymäpäiviä. Paitsi että heti vuoden 2017 alussa lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä petettiin. Se petettiin silloin voimaan tulleella kilpailukykysopimuksen mukaisella uudella työajalla, joka pidensi työpäivämme keskimäärin kuusi minuuttia pidemmäksi.

Kuusi minuuttia ei vaikuta paljolta, mutta yli kahden miljoonan palkansaajan kuuden minuutin työnajan pidennys olisi ollut varmasti mieluisa lisäys, jos se olisi jaettu tasan Suomen sadoille tuhansille työttömille, nollatuntisopimuslaisille ja muille osa-aikatyöntekijöille. Tasan ei tässä maassa jaeta – tuumasi oikeistohallitus, lisäsi pakolla täyttä työpäivää tekevien työaikaa ilman palkanlisäystä, ja jätti Mustan Pekan työttömien ja osa-aikaisten palkansaajien käteen.

Musta Pekka jäi myös ammattiyhdistysliikkeen käteen. Sen sille käteen jätti Suomen työssä käyvä kansa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestämällä sankoin joukoin oikeistopuolueita. Tämä oli osoitus siitä, miten ammattiyhdistysliikkeen voimaa heikentää oman jäsenistön erkaantuminen politiikasta. Kun kiky:stä päätettiin, ei ammattiyhdistysliikkeen rivijäsen tiennyt mistä oli kyse. Hylkääminen olisi johtanut lakkoon, mutta kuinka pitkän lakon jäsenistö olisi suostunut istumaan asian vuoksi, jota se ei ymmärtänyt? Kiky:stä päätettäessä valinta tehtiinkin käytännössä täysimittaisen sodan, ja kylmän sodan välillä.

Kaikki palkansaajat eivät ole samassa asemassa

Vasta nyt kun kilpailukykysopimus on jo vuoden verran ollut voimassa, työaikaa on pidennetty ja tämän lisäksi julkisella sektorilla on vielä leikattu lomarahoja, ymmärtävät liittojen rivijäsenet mistä koko asiassa oli kyse. Valitettavasti kiky-juna on mennyt jo kauan sitten ja paluu normaaliin, tai edes lähelle normaalia työaikaa, on mahdollista vasta 2020. Tässäkin suhteessa Suomalaiset palkansaajat ovat eriarvoisessa asemassa, koska jotkut liitot saivat sovittua että työaika palaa normaaliin vuonna 2020, eli vähenee 24 tunnilla. Näin sai sovittua mm. Teollisuusliitto (ent. metalliliitto).

Voi siis olla, että joillakin aloilla 24 tunnin työajan pidennys jää luonteeltaan pysyväksi. Tämä jakaa suomalaisia palkansaajia eri kasteihin vuosityöajan kokonaispituuden perusteella. Tämä hankaloittaa tulevaisuudessa kolmikantaisia tupo-kierroksia, koska eri liitoilla voi olla hyvinkin erilaisia neuvottelutavoitteita varsinkin työajan suhteen. Silti olen varma, että EK:n ja oikeistohallituksen uhoilusta huolimatta tupoja vielä tulee, sillä niillä, ja vain niillä kolmikantaisilla sopimuksilla, on tämän maan hyvinvointi jaettu yhdenvertaisesti kaikkien sen kansalaisten kesken.

Ehkä palkkaa saava kansa on ammattiyhdistysliikkeen tiedotteita lukien poliittisesti valveutuneempi, tietää seuraavissa eduskuntavaaleissa oman asemansa tässä yhteiskunnallisessa ”ravintoketjussa” ja äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa vain palkansaajien ystäviä. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2019, mutta saattavat ne tulla yllätyksellisinä jo ensi vuonna maakuntavaalien yhteydessäkin.

 

 

Kirjoitus oli kolumni Demokraattilehden nettisivuilla 21.11.2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Toimituksen poiminnat