Harhauttavat mielikuvat syövät politiikan uskottavuutta

Politiikan uskottavuus on koetuksella. Syynä ei niinkään ole kansan mielenkiinnon puute, vaan vallanhimosta kumpuava kaksinaamainen politiikka. Tämä vallanhimo saa vaalien alla, ja välillä, poliitikot tekemään lupauksia ja lakeja, jotka ovat jotain aivan muuta kuin mitä kansalle on luvattu.

Yksi kaksinaamainen tapa muunnella todellisuutta oli esim. yhteiskuntasopimus. Mikä yhteiskuntasopimus se sellainen on, jossa kiristetään yhtä kolmikannan osapuolta lopettamalla yhteistyö ja rankaista mm. opiskelijoita ja eläkeläisiä, jos ei suostu työelämän pelisääntöjen heikennyksiin? Sittemmin tämä yhteiskuntasopimus ”jalostui” kilpailukykysopimukseksi. Oikein korvissa kohisee kuinka paljon Suomen vientiteollisuus on nyt sitten kilpailukykyisempi, kun Sari-Sairaanhoitajan lomarahoista leikattiin kolmasosa. Siitä viis, että vienti on aina riippuvainen maailmantalouden tilanteesta. Yhteiskuntasopimuksella tai kilpailukykysopimuksella ei ole sanana mitään tekemistä sen todellisen sisällön kanssa. Positiivisilla sanoilla tehty leikkauspolitiikka tuntuu henkilökohtaisesti siltä, kuin joku antaisi sinulle hymyillen luunapin sanoen ”tämä on sinulle hyväksi” ja sinä tarvitset selvästi toisenkin. Voi kiitos, kernaasti otan jos minä sitä sinun mielestäsi tarvitsen. Kerrankin tässä maassa saa jotain pyytämättäkin ja äänestän sinua jatkossakin – sanoo itsepetoksessa elävä äänestäjä ihmetellen, miksi tekee kipeää.

Toivottavasti opiskelijat muistavat vielä pitkään ”koulutuslupauksen”. Yhtä suoraa valetta en muista viime eduskuntavaaleissa kuulleeni. ”Koulutuslupaus” kun tarkoittikin vain lupausta leikata koulutuksesta. Opiskelijajärjestöjen kannattaisikin nyt kiinnittää huomionsa paljon keskustelua herättäneeseen ja työttömiä epäinhimillisesti kohtelevaan ”aktiivimalliin”, koska sillä luodaan tulevaisuuden työelämään siirtymisen pelisääntöjä. ”Aktiivimalli” jatkaa kaksinaamaista politiikkaa, koska sillä ei ole mitään todellista tekemistä työttömän aktiivisuudella. Enemmän merkitystä on sillä missä päin Suomea asuu suhteessa työpaikkoihin, vastaavatko työssäkäyntialueen avoimet työpaikat koulutusta, mitkä ovat alueelliset mahdollisuudet saada minkäänlaista koulutusta, onko työkykyä jäljellä, tai minkä ikäinen työtön sattuu olemaan. Vaikka lähettäisi miljoona työhakemusta ja koulutushakemusta eikä onnistu niitä siitä huolimatta saamaan, tulee työttömyysturvaan leikkaus.

Tulevaisuus ei ole kuitenkaan ennalta määrätty, vaan se on sellainen kuin me itse siitä teemme. Maan hallitus on heikentämässä työelämään siirtymisen pelisääntöjä merkittävästi huonommiksi, kuin mitä ne ovat aikanaan olleet tällä hetkellä työelämässä olevien opiskeluaikoina. Valhepolitiikalla on vain niin lyhyet jäljet, kuin me sille itse omalla yhteiskunnallisella aktiivisuudella, tai äänestyskäyttäytymisellä annamme.

Torilla tavataan!

SAK Kokkolan Seudun paikallisjärjestön pj.
Petri Partanen

 

Kirjoitus oli mielipidekirjoituksena Keskipohjanmaassa 16.01.2018

petripartanen

Kiinnostuksen aiheet: Brändäys, projektinhallinta, aluepolitiikka, EU, hanketyö, työelämä, ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu