Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Suomi on halvin - terveydenhuollon kustannusvertailua maiden välillä osa 1

  • OECD 2014-2016
    OECD 2014-2016
  • OECD 2000-2016
    OECD 2000-2016
  • OECD 2000-2016 nuolet
    OECD 2000-2016 nuolet

Yksi keskeinen kriteeri jolla SOTE-uudistusta on perusteltu, on väite kustannusten noususta. Kustannukset toki nousevat, mutta… eikö olisi tärkeää verrata miten ne nousevat suhteessa muihin maihin, jotta voimme arvella kuinka paljon vikaa maan terveydenhuollossa on. Katsotaanpa miten suomi pärjää muita maita vastaan:

Tässä näkyy OECD:n tietokannoista vuosilta 2014-2016 terveydenhuollon kustannukset; pylväinä dollareissa ostovoima ja inflaatiokorjattuna asukasta kohden, ja viivana prosentteina bruttokansantuotteesta : Tässä Suomi on vaaleansininen, Englanti keltainen, Kanada ruskea, Tanska punainen, Ruotsi lila, Saksa musta, Luxemburg harmaa ja Yhdysvallat tummansininen. Kun tarkastellaan vuosia 2014-2016, huomaamme Suomen käyttävän vähiten rahaa, mutta suhteessa rahamääräiseen kustannuksiin toiseksi eniten käyttävä Luxemburg käyttää vähiten suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kaikilla mittareilla kallein on yhdysvallat.

(ylin kuva OECD 2014-2016)

Jos otamme hieman pidemmän aikavälin samoista maista samoilla värikoodeilla, näemme että pidemmällä aikavälillä on ollut huomattaviakin muutoksia terveydenhuollon kustannuksissa. Tarkastellaanpa näitä vähän lähempää.

(Keskimmäinen kuva OECD 2000-2016)

Esiin nousee kolme merkittävää poikkeamaa. Vuonna 2009 näemme, että jokaisen maan kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli viivoissa, hyppää ylöspäin. Tähän on syynä alkanut talouskriisi, joka nostaa kustannuksia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun euromääräisiä kustannuksia ei ole haluttu laskea.

(Viimeinen kuva OECD 2000-2016 nuolet)

Ruotsin (lila) terveydenhuollon kustannusten nousun BKT:ssa ja dollareissa selittävä tekijä 2010-2011 on uusi Laki valinnanvapausjärjestelmästä. Tässä yksityishenkilöille annettiin oikeus valita minkä järjestäjän valitseman palveluntuottajan palveluita hän haluaa käyttää. Valinnanvapaus koski perusterveydenhuoltoa, vanhus- ja vammaispalveluita, hoivapalveluita ja työvälityspalveluita. Velvoittavaksi valinnanvapauslaki tuli 2010.
https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2015/kkv-selvityksia-6-2015-potilaan-valinnanvapaus-ruotsin-malli-ja-suomen-sote-uudistus.pdf

Mats Wingborgin Kalevi Sorsa-säätiölle tekemässä yhteenvedossa todetaan Ruotsin valinnanvapauden lisänneen terveydenhuollon palveluntarjontaa tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla ja kannustanut yksityisiä palveluntarjoajia houkuttelemaan helppohoitoisia asiakkaita.
http://sorsafoundation.fi/fi/ruotsin-terveydenhuollon-uudistukset/

Näemme myös Englannin terveydenhuollossa merkittävän kustannusten kasvun 2013. Ennen tätä heidän terveydenhuoltokustannukset olivat Suomeakin matalammalla tasolla. Heidän terveydenhuollon kustannusten nousun selittävä tekijä oli uusi laki ”Health and Social Care Act” vuonna 2012, jossa yhdisteltiin hajanaista lainsäädäntöä ja aukaistiin tietä yksityisille palveluntoimittajille.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129795/URN_ISBN_978-952-302-605-6.pdf?sequence=1

Wikipedian mukaan maassa aikanaan käyty keskustelu asian tiimoilta vaikuttaa tutulta…
https://en.wikipedia.org/wiki/Health_and_Social_Care_Act_2012

Luxemburg on mielenkiintoinen kummajainen tässä maalistassa, sillä sen terveydenhuollon kustannukset ovat kalleinta huippua, mutta sen osuus maan BKT:sta on pienin. Tämä johtuu siitä, että maa on tunnettu veroparatiisi maailmalla ja BKT osuus henkilöä kohden on maailman korkein IMF ja maailmanpankin mittareilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Käytetty raha ei korreloi automaattisesti sen kanssa, kuinka tehokas kunkin maan terveydenhoitojärjestelmä on. Tätä tarkastelen seuraavassa kirjoituksessa.

 

OECD data kerätty:
http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=SHA

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onko blogisti aivan itse tehnyt nuo kuvaajat. Ainakin 1. kuvaaja terveydenhuollon kustannuksista / capita on valheellinen. Jokainen voi käydä itse tarkastamassa asian OECD Health datan Online palvelusta. Hauksi vain expenditure ja financing ylhäältä vasemmalta ja sitten vaikka mecureksi per capita ja constant prices.

http://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=HEALT...

Suomen terveydenhuollon kustannukset olivat tämän OECD:n mukaan v. 2016 n. 3.600 euroa / capita, josta potilaat maksavat itse merkittävän osan. Britanniassa kustannukset ovat n. 2.800 puntaa / capita julkisen terveydenhuollon ollen kokonaan verorahoin järjestettyä. THL:n mukaan v. 2015 terveydehoitokustannukset olivat 3.807 euroa / capita, joka vastaa n. 4,700 USD:n summaa.

Mielenkiintoista, että Britannian täysin ilmaista NHS-terveydenhuoltojärjestelmää verrataan Suomen maksulliseen järjestelmään kustannusperusteisesti ?

Brittien NHS tarjoaa täysin ilmaisen hoidon kaikelle kansalle, lyhyet jonot perusterveydehuollon palveluihin, kotikäynnit aina tarvittaessa päivystyksenä vanhuksille ja lapsille, täysin ilmaiset lääkkeet lapsille, odottaville äideille ja vanhuksille. Britanniassa perusterveydenhuollon palvelut on tuotettu jo 1950- luvulta asti yksityisten palvelujen tyuottajien kautta.

Ruotsin valinnanvapauden tuloksista voit lukea esim. Hankkenin / Sitran tekemästä tutkimukseta viime vuodelta. Valinnanvapaus asukkaan ehdolla:

https://media.sitra.fi/2017/11/23170117/Valinnanva...

Suomen erikoissairaanhoito on hyvin järjestetty ja monet terveyskeskuksetkin toimivat esimerkillisen mallikkaasti. Mutta sitten on suuri määrä terveyskeskuksia, joiden toimintaa voidaan luonnehtia kelvottomiksi, jos potilaille ei edes pyynnöstä voidajärjestää aikoja lääkärin vastaanotoille.

Syrjäseuduille ei tahdota saada lääkäreitä sen kummemmin Ruotsissa tai Suomessakaan ymmärrettävistä syistä, olipa systeemit mitä hyvänsä.

Otsikko on valheellinen. Suomi ei ole halvin tai kallein, vaan sieltä keskikastista OECD:n maista.

Terveydenhoidon kustannusten nousemista ei pidä aliarvioida tulevina vuosina. Jyväskylän yliopiston raportin mukaan kustannukset tulevat nousemaan kiintein hinnoin reaalisesti n. 5 miljarda euroa vuositasolla v. 2030 mennessä, joka sekin saattaa olla vielä arvioitu alakanttiin.

https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ruotsin valinnanvapauden tuloksista voit lukea esim. Hankkenin / Sitran tekemästä tutkimukseta viime vuodelta."

Ruotsin tuloksista voi tehdä johtopäätöksen myös poliitikkojen vaatimuksista ettei yksityinen terveydenhuollon toimija saisi ottaa kuin max 10% voittoa liiketoiminnastaan.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hienoa työtä, kiitos! Kopsaan juttusi itselleni ;)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kiitos, että olet koonnut aineiston. Hetemäen tekemä Suomen terveydenhuollon kustannusten nousun de facto vierittäminen nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän syyksi oli hallituksen sote-uudistuksen perusteluna aivan naurettava, ja nämä kuvat avaavat tilannetta vielä lisää. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän taloudellisuus on niin hyvä, ettei sen perusteella ole mitään järkeä romuttaa koko järjestelmää. Varsinkin Ruotsin esimerkin pitäisi varoittaa.

Hetemäki teki kustannuskehityksen tarkastelussaan saman kardinaalivirheen kuin mikä luonnehtii koko sote-uudistusta. Missään ei esitetä asiallisia vertailuja, vaikka vain niiden kautta voidaan tehdä järjellisiä päätöksiä. Hallituksen sote-uudistusta olisi pitänyt verrata nykyjärjestelmään sekä sen evoluutiomalliin, jossa olisi otettu huomioon ainakin samat tekijät (toiveet), millä hallitus nyt perusteli ehdotuksensa hyvyyttä. Esimerkiksi tietotekniikassa yksinkertaisempi nykyjärjestelmä tarjoaisi jopa paremmat edellytykset kuin hallituksen malli.

Mielestäni hallitus on sote-uudistusasiassa astunut jo punaisen viivan yli, jolloin on kyse petoksesta.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Saako halvalla hyvää ja tasapuolisesti kansalaisille?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nyt suhdannehuipulla ja kasvun ollen yli 2 % julkinen velka lisääntyy edelleen n. 5 miljardia euroa vuodessa. Entäpä sitten 10 vuoden kuluttua ( itse asiassa varsin pian ), kun sotemenot ovat inflaatiokorjattuinakin 5 miljardia euroa suuremmat vuosittain, lainojen korot mahdollisesti normaalilla 4 % tasolla, jolloin velkantuminenkin on käynyt mahdottomaksi ja julkista taloutta rasittaa samalla myös uudet jopa 5 miljardin euron suuruiset korkomenot lisärasitteena ?

Korotetaanko sitten veroja ? Ei, sillä ne ovat tapissaan jo valmiiksi.

Tällainen Partasen uskottelu siitä, että kaikki on ihan jees ja kustannuksetkin kohdillaan, on jo melkoisen edesvastuutonta-varsinkin, jos ei ole esitettävänä mitään muuta mallia ongeman ratkaisemiseski.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ei Partanen uskottele mitään vaan esittelee historia-aineistoa tavalla, jolla Hetemäenkin olisi se pitänyt tehdä.

Veroja pitää joka tapauksessa korottaa tai sitten vaihtoehtona on, että raha kerätään korkojen kera muulla tavoin. Mahdollisuuksia on paljon ja ensimmäisenä tulee mieleen pääomatulojen tuominen ansiotulojen rinnalle. Samalla poistuisi iso joukko mädännäisyyttä kuten esimerkiksi lääkäreiden ja asianajajien veronkierto.

Yksi ja vain korkeintaan 600 suomalaista kirpaiseva malli olisi maailman yksinkertaisin pelkistetty sote-malli (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...).

Toimituksen poiminnat