Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Onko Suomi tehokkain? – terveydenhuollon kustannusvertailua maiden välillä osa 2

  • EHCI total scores
    EHCI total scores
  • EHCI bang for the buck
    EHCI bang for the buck
  • EHCI outcomes score vs money
    EHCI outcomes score vs money

Maa joka työntää eniten rahaa terveydenhuoltoon, ei välttämättä saa parasta terveydenhuoltoa kansalaisilleen. Sokea rahan työntäminen voi johtaa tehottomuuteen, kuten näyttää terveydenhuollon yksityistäminenkin aiheuttavan.

Terveydenhuollon kustannustehokkuutta mittaa Euroopassa kerran vuodessa health consumer powerhouse vuosittaisella Euro Health Consumer Index-nimisellä tutkimuksellaan, josta uusin julkaistiin tammikuussa. Katsotaanpa miten suomi siellä sijoittuu:

 

(Kuva1 - EHCI total scores)

Suomi on sijalla 6 ja viimeisenä yli 800 pisteen ylittävänä maana Ruotsi on sijalla 12. Näistä maista Suomi laittaa vähiten rahaa terveydenhuoltoon sekä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, että rahamääräisesti inflaatiokorjattuna. Käytännössä nämä top12-maat muodostavat järkevän länsimaisen vertailuryhmän terveydenhuollon kustannuksia ja tehokkuutta verrattaessa, sillä muut maat jäävät selvästi jälkeen, eivätkä ole ostovoimassa verrattuna Suomalaisen palkansaajan tasolla.

 

(Kuva2 - EHCI bang for the buck)

Kun tarkastellaan mitä sijoitetulla rahalla saa pisteinä, on suomi sijalla 12. Tässä edellisestä länsimaisesta viiteryhmästä suomen edellä ovat Hollanti ja Islanti. Hollanti sai parhaimmat pisteet, joten sen sijoitus kertoo että heillä rahan käyttö on tehokasta, koska se näkyy tässä hyvänä sijoituksena. Islanti käyttää suurinpiirtein saman verran rahaa terveydenhuoltoon, kuin Suomi, ja pisteetkin olivat lähellä Suomea, joten senkin sijoitus on perusteltu. Tässä Suomen sijoitus on 3.

 

(Kuva3 - EHCI outcomes score vs money)

Kun tarkastellaan pelkästään hoitotuloksien pisteitä, joissa Suomi ja Norja jakavat ykköspaikan saaden yhtä monta pistettä (289), on Suomi kuittenkin merkittävästi kustannustehokkaampi Norjaan verrattuna, joka käyttää noin 2500$ enemmän rahaa asukasta kohden.

Jos pelkkiä hoitamisen tuloksia käytetään vertailukohtana, on Suomi ylivoimaisesti kustannustehokkain maa. Kun otetaan mukaan muita asioita, kuten esimerkiksi hoitoon pääsy ja odotusaika, laskee sijoitus kokonaisuudessa kuudenneksi, joka on silti loistava tulos, erityisesti kustannustehokkuuden kannalta.

Suomalainen terveydenhuolto on kiistatta kustannustehokas ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta… Jos Sari Sairaanhoitaja tai Liisa Lähihoitaja tietäisi tämän, niin mahtaisi heitä harmittaa oravan lailla, kun maan hallitus leikkasi heidän lomarahoistansa. Olisiko säästöjä kannattanut etsiä muualta, kuin maan ehkä kustannustehokkaimmasta tahosta… Tällä hetkellä maan tehottomin taho vaikuttaa olevan ennätystahtiin omia esityksiään peruuttava maan hallitus.

Kirjoitan myöhemmin lisää kaavaillun SOTE-uudistuksen vaikutuksista henkilöstön asemaan ja kuntiin.

 

Lähteitä:
https://healthpowerhouse.com/files/EHCI-2017/EHCI-2017-report.pdf
https://healthpowerhouse.com/files/EHCI-2017/EHCI-2017-press-release.pdf
https://healthpowerhouse.com/files/EHCI-2017/EHCI-2017-index-matrix-A3-sheet.pdf
https://healthpowerhouse.com/en/news/euro-health-consumer-index-2017-presentation-warsaw/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Näin siis "harrastelijat" laittavat Hetemäen "perustelut" häpeään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinkas ykköspaikalla Hollannissa on hoidettu perusterveydehuollon palvelut ?

Etteivät vain olisi yksityisiä ammatinharjoittajalääkäreitä ja praktiikkoja ?

Suomessa ongelmat ovat lääkäreiden vastaanottojen saatavuudessa ja eriarvoisuudessa alueittain ja kunnittain.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Niin, olisipa hallitus järjestämässä uudistuksen ammatinharjoittaja-lääkärien varaan, niin kaikki olisikin hyvin. Sen sijaan hallituksen esityksessä muutama suuri pörssiyhtiö saa monopolin. Kun kilpailu loppuu, kustannukset nousevat ja valinnanvapauskin heikkenee nykyisestä. Alussa kaikki vaikuttaa varmasti hyvältä suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa vaikka kustannukset nousevatkin, tämän jälkeen nousevat verot ja asiakasmaksut -> Seuraavaksi syntyvät monopolit ja valinnanvapaukselle käy köpelösti. Loppupeleissä Suomi ja suomalaiset häviävät.

Maakuntauudistus
Maakuntauudistus sopii erittäin hyvin pieniväkisille maakunnille koska ne käytännössä ovat kuin keskisuuria kuntia. Mutta suurille maakunnille uudistus on myrkkyä. Hallitus ajaa väkisin koko Suomeen samanlaista hallintoa, tämäkään ei tiedä Suomelle hyvää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näinpä. Hollannissa näkyy olevan lääkärihaussa potilaalle ehdolla 1.900 lääkäriasemaa, joista valitaan postinumeron perusteella se lähin. Erikoissairaanhoito on keskitetty sairaaloihin julkisina palveluina.

Blogisti mainitsi noista palkoista. Suomessa julkisen sektorin palkat ovat n. 30 % kaikista maksetuista palkoista. Muissa EU-maissa se on keskimäärin n. 20 % luokkaa. Tästä voisi päätellä, että meillä on työntekijämäärältään 35 % suurempi julkinen sektori tai näillä sitten on vain rutkasti parempi palkka muihin verraten.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #4

Hollannissa helpompi järjestää palvelut koska ihmiset asuvat tiiviimmin kuin Suomessa. Siellä on paljon palveluntuottajia ja kilpailu pelaa optimaalisesti. Suomessa asutaan hajautetusti ja meitä on vähän, joten tilanne on mitä on. Tulevaisuudessa uskon että ihmiset siirtyvät entistä enemmän omien maakuntiensa keskuksiin tai ainakin lähelle niitä - Hyviä ja edullisia palveluja syntyisi myös meillä - Toivottavasti, ellei jotkut vedä välistä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #5

Hollannissa on muuten hienosti järjestetty vaikeasti muistisairaiden hoito. Elelevät omassa kylässään vapaina pienen silmänpidon alla tarpeellisine palveluineen. Kylä on toki aidattu kaiken varalta.

Toimituksen poiminnat