Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Seuraava torikokous lähestyy sitä mukaa, kun AY-liikkeen mitta täyttyy

Keväthyökkäys on ehkä paras kuvaus siitä vyörytyksestä, jolla tulevien, nykyisten ja entisten palkansaajien ansioita ja ihmisoikeuksia pyritään poliittisin keinoin leikkaamaan tällä hetkellä.

Laajan rintaman kevätoffensiivin aloitti oikeistohallitus esittämällä irtisanomisperusteiden helpottamista alle 20 hengen yrityksissä, sekä alle 30 vuotiaiden 3kk työttömänä olleiden palkkaamisen ilman perusteluita. Jos palkkaamiselle ei tarvitse perusteita, niin ei niitä tarvita irtisanomiseenkaan. Jos SOTE on jo monesti törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin, niin tulee tämäkin törmäämään, koska ihmisiä ei saa asettaa iän perusteella huonompaan asemaan. Hallituksen lakikaavailut jatkavat aktiivimallin mukaista linjaa, jossa ihmisiä asetetaan eriarvoiseen asemaan riippumatta siitä, voivatko he aina edes omaan asemaansa vaikuttaa. Kunnon lainsäätäjä ei riko perustuslakia eikä aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvien asioiden perusteella.

Hyökkäys jatkui keskuskauppakamarin johtajan, Johanna Sipolan, kirjoituksella Lännenmedian lehdissä 5.5.2018. Monesta kohdasta hänen kirjoituksessaan voi olla samaa mieltä, mutta varaukseton ajatus purkaa ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta on todella huono ja epäisänmaallinen ehdotus. Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos hänellä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa Suomesta. Ruotsissa saatavuusharkinta on poistettu, ja se on OECD:n mukaan johtanut työntarjonnan kasvamiseen sellaisilla aloilla, joilla on ollut jo ennestäänkin ylitarjontaa työvoimasta. Tämä on LO:n tutkimusten mukaan johtanut Ruotsissa harmaan talouden ja rikollisuuden kasvamiseen. Saatavuusharkinnan poisto on siis täysin väärä lääke paikkaamaan korkeasti koulutetun työvoiman pulaa. Oikea lääke on muuntokoulutus työttömille ja työelämässä oleville.

Varsinainen kummajainen oli Suomen Yrittäjiksi itseään kutsuvan yhdistyksen julkitulo 8.5.2018, jossa he kehottavat työnantajia maksamaan työntekijöille yksityisen työttömyyskassan (YTK) maksun sillä tarkoituksella, että työntekijät eivät enää todennäköisesti sen jälkeen maksaisi ammattiliittojen jäsenmaksua. SAK:n mukaan on työsopimuslain vastaista kehottaa maksamaan vain yhden työttömyyskassan maksu. Vaikka Suomen yrittäjät ei ole työmarkkinajärjestö, niin silti heilläkin täytyy olla joku vastuu suoranaisiin laittomuuksiin kannustamisen mahdollisista seurauksista. Kilpailukykysopimusta aikanaan sovittaessa sovittiin samalla työntekijöiden maksuosuuksien kasvattaminen työn sivukuluista, jota perusteltiin yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Minulle kyllä sopii, että työnantajat maksavat työttömyyskassamaksun siihen työttömyyskassaan, mihin itse kukin työntekijä kuuluu. Tämä tosin lisää työn sivukuluja, mutta ilmeisesti yrityksillä menee nyt niin lujaa henkisesti ja fyysisestikin, että siihen on varaa. Ehdotan että samalla kilpailukykysopimuksessa sovitut sivukulut palautetaan työnantajien maksettaviksi, koska kilpailukykyongelmaa ei selvästi enää ole olemassa.

Myös rakennusteollisuuden, eli työnantajaliiton, viesti on se, että rahaa on, sillä he aikovat panna koko rakennusalan mahdollisesti alkavaan työsulkuun, eli lakkoon. Jostain syystä aina kun työnantaja laittaa työt lakkoon, ei mediassa huudeta suureen ääneen kuinka suuri lovi on nyt syntymässä kansantalouteen kaikista huonoimpana mahdollisena ajankohtana, vastuuttoman lakkoilun seurauksena. Kun työntekijät lakkoilevat, löytyy aina joku ”asiantuntija” jonka kaikki puheet työntekijöiden vastuuttomuudesta menevät kaikessa mediassa läpi sellaisenaan. Tässä niin sanottu valtamedia huolehtii uskottavuudestaan parhaiten siten, että se kohtelisi työntekijöiden ja työnantajien työtaisteluita samoilla hansikkailla.

Kaiken kruunaa EK:n, eli työnantajien, oma yksinapainen tulopoliittinen ratkaisu, eli TUPO. Kyseessä on TUPO-kierros, sillä millään alalla ei vielä ole sovittu teollisuutta parempia palkkaratkaisuja. Yksipuolisen tästä tekee se, että työnantajaliitoilla on ollut selvää yhteistoimintaa palkankorotustason kanssa, johon kolmikannan muilla osapuolilla ei ole ollut mitään sanottavaa. Piste iin ja salaliittoteorioiden päälle on valtakunnansovittelijan siirtyminen teknologiateollisuuden johtotehtäviin. Sattumoisin teknologiateollisuus ja teollisuusliitto olivat ensimmäiset neuvottelijat TES-kierroksella, ja muodostivat katon meneillään olevalle TUPO-kierrokselle. Valtakunnansovittelija Minna Helle kommentoi jo vuosi sitten sen suuntaisesti, että ensimmäisten neuvotteluiden mukaisesti täytyy kaikkien muidenkin palkkaratkaisujen mennä. Ja sitten myöhemmin menikin, myös hänen toimistonsa kautta.

Kaiken tämän jälkeen moni on ihan ymmärrettävästikin närkästynyt. Paljon useampikin olisi, jos osaisi vetää yhtäläisyysmerkit näiden kaikkien asioiden välille. Minä osaan, ja minä muistan tämän pitkään. Olemme poikkeuksellisen vastuuttomassa, ja ”pikavoittoja” tavoittelevassa työmarkkinapoliittisessa tilanteessa, jossa ennen seuraavia eduskuntavaaleja yritetään vielä epätoivoisen nopeasti etsiä leikkauksia tulevien, nykyisten ja entisten palkansaajien ansioihin. Ennustankin luottamuspulasta johtuvia vaikeuksia moniksi tuleviksi vuosiksi työmarkkinoiden neuvottelupöytiin.

 

Pääluottamusmies
Teollisuusliiton valtuuston jäsen
SAK:n Kokkolan seudun paikallisjärjestön pj.
Petri Partanen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

En ole havainnut, että lakkoilemalla ja mielenosoituksilla Suomea voidaan kehittää.

Toimituksen poiminnat