Sivullisia kärsijöitä ei ole olemassakaan

Teollisuusliitto ja ammattiliitto PRO ilmoittivat aloittavansa ylityökiellon 17.09.2018 klo. 00:00 alkaen. Kuten arvata saattoikin, alkoi välittömästi työnantajaleiristä valitteluita, eli ex-puolueettoman ex-valtakunnansovittelijan, Minna Helteen taholta. Hänen mukaansa nämä toimet kohdistuvat yrityksiin jotka ovat ulkopuolisia osapuolia tässä riidassa. No eivät todellakaan ole. Työnantajat ovat tällä vaalikaudella saavuttaneet mm. työnajan pidennyksen 24 tunnilla, lomarahan leikkaukset julkiselta sektorilta, eläkemaksujen työntekijänosuuden nostamisen, ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamisen, vuorotteluvapaalle pääsemisen vaikeuttamisen, vuosilomalla sairastumisen karenssipäivien lisäämisen, ammatillisen koulutuksen reformin jolla mahdollistetaan nuorten käyttö ilmaisena työvoimana. Ex-puolueeton, todellakin! Jos sattuu, niin sattuu täysin oikeaan paikkaan, siihen joka tästä on hyötynyt.

Kaikkonen puolestaan haistoi koko touhussa politikoinnin hajua. Miksi Kaikkosen mielestä puolustaminen on politikointia, mutta hyökkääminen ei? Eikö irtisanomissuojan purkaminen lakiteitse ja lain säätäminen olekaan poliittisen prosessin seurausta tai politiikkaa? Miksi työntekijäjärjestöjä syytetään politiikan tekemisestä, mutta työnantajajärjestöjä ei?

 

Kolmikanta oleellinen osa tätä tarinaa

Kolmikanta tarkoittaa sitä, että valtio, työntekijät ja työnantajat keskustelevat jostakin asiasta, ja sitten yhdenvertaisista lähtökohdista saavuttavat jonkinlaisen yhteisen lopputuloksen. Kolmikanta muodostui Ranskassa ja Britanniassa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun työntekijöille luvattiin paikat päättävissä pöydissä, jos he jaksavat sodan aikana puurtaa tavallista huonommissa työoloissa. Suomessa tämä sama prosessi tapahtui toisessa maailmansodassa, niin sanotussa tammikuun kihlauksessa.

Työnantajamyönteisen Sipilän hallituskausi alkoi suoranaisella myrskyvaroituksella, kun silloisessa pakkolakipaketista pilkotti mm. 100 tuntia lisää työaikaa, vuosiloman lyhentäminen, sairauslomapalkan leikkaus ja arkipyhien muuttaminen työpäiviksi. Olipa joissakin keskusteluissa myös sunnuntailisien poistaminenkin. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka ovat työnantajaliittojen pitkän tähtäimen haaveita.

Jos Suomi olisi kolmipyörällä ajava pieni huoleton mutta reipas lapsonen, niin mitä tapahtuisi, jos kolmipyörästä lähtisi yksi rengas pois? Sitä olisi jokaisen hyvä miettiä sunnuntaina puolen yön jälkeen, kun alkaa maanantai ja ylityökielto.

petripartanen

Kiinnostuksen aiheet: Brändäys, projektinhallinta, aluepolitiikka, EU, hanketyö, työelämä, ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu