Blog By Partanen Palkansaajan ajatuksia

Hallituksen tiedoksiannon valhe – tässä totuus

  • Kuva 1. Yhteenlasketut pisteet
    Kuva 1. Yhteenlasketut pisteet
  • Kuva 2. Henkilökohtainen irtisanomissuoja
    Kuva 2. Henkilökohtainen irtisanomissuoja
  • Kuva 3. Henkilökohtainen ja joukkoirtisanominen
    Kuva 3. Henkilökohtainen ja joukkoirtisanominen
  • Kuva 4. Joukkoirtisanominen
    Kuva 4. Joukkoirtisanominen
  • Kuva 5. Pätkätyöläisen suoja
    Kuva 5. Pätkätyöläisen suoja

Hallituksen eilisessä tiedoksiannossa oli seuraava lause ” Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.” Hämmästelin tätä aluksi, koska OECD:n tietojen mukaan Suomessa irtisanomissuoja on keskimääräistä heikompi 72 maan joukossa. Tutkin asiaa ja huomasin että hallituksen tiedoksiannon lause on sinänsä oikein, mutta se on vain osatotuus.

OECD:n tilastoissa irtisanomissuoja jaotellaan neljään kategoriaan: 1.Protection of permanent workers against individual and collective dismissals (Suomen sijoitus 41.), 2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.), 3.Specific requirements for collective dismissal (Suomen sijoitus 51.) ja 4.Regulation on temporary forms of employment (Suomen sijoitus 43.). Hallituksen tiedoksiannossa otettiin tikun nokkaan vain ja ainoastaan kohta 2. Näiden kohtien pistemäärät puolestaan lasketaan 25 eri sääntelyn tarkkailun perusteella (Suomen sijoitus kaikkien keskiarvossa 50.).

Tässä kirjoituksessa perehdyn OECD:n viimeisimpiin tilastotietoihin. Tässä tilastossa maiden lainsäädäntö ja muulle sääntely kuvataan pisteytyksellä siten, että nolla tarkoittaa ettei ole mitään sääntelyä, kun taas numero 6 osoittaa toista äärilaitaa. Suomen pisteet ovat kuvassa 1. Jos kaikesta pisteytyksestä lasketaan keskiarvo, on Suomen sijoitus 72 maan listalla 50, suoraan Venäjän ja Israelin välissä. Jos tikun nokkaan otetaan vain hallituksen hamuama ”henkilöperusteinen irtisanomissuoja”, niin sen suhteen Suomi on pisteillä 2,38 sijalla 23., suoraan Panaman ja Israelin välissä kuvassa 2. Juuri tätä henkilökohtaista irtisanomissuojaa hallitus siis omin sanoin haluaa heikentää, ottamatta huomioon kokonaisuutta kuvassa 1., jossa Suomi on vasta sijalla 50.

Jos mietimme mille tasolle vakituisten työntekijöiden henkilökohtaista irtisanomissuojaa kuvaavaa kohtaa (2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.) voitaisi laskea, tulee meidän tarkastella mm. mitkä maat ovat ihmisoikeuksissa suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomi. Työsuhteen päättämiseen liittyviä ihmisoikeuksia määritellään mm. ILO:n sopimuksella C158. Emme voi verrata itseämme siis Yhdysvaltoihin, Britanniaan, tai Kanadaan jotka ovat tämän listan hännänpäässä, koska he eivät ole ratifioineet tätä sopimusta. Australia on, ja teoriassa siis meidän henkilöperusteisen irtisanomisen pistemäärä on mahdollista laskea nykyisestä 2,38 tasosta Australian 1,57 tasolla. Tämä pistemäärä asettaisi meidän nykyiseltä 50. sijalta uudelle sijalle 54, suoraan Kazakstanin ja Chilen väliin. En halua että Suomi samaistetaan näihin maihin, eikä halua Australialaiset liitotkaan, jotka ovat joutuneet valittamaan maansa ILO:n sopimuksen 158 rikkomisesta tämän vuoden ILO:n kokoukseen. Australiassa koeaika näyttää lukemani perusteella olevan alle 15 hengen yrityksissä on 12 kuukautta. Siellä tätä käytetään härskisti hyväksi niin, että heikomman asemassa olevia, esim. nuoria työllistetään vain alle 12 kuukauden ajaksi. Näin Suomessakin kävisi koeaikaa pidentämällä, tai henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikentämällä, koska rahalla ei ole moraalia. Kohta jokainen voi sitten omassa työttömyys karenssissaan miettiä, että pitikö eduskuntavaaleissa äänestää väärin tai olla äänestämättä ollenkaan. Sitä saa mitä äänestää, ja jos ei äänestä niin kyllä rahan moraali tietää, mitä se haluaa – lisää rahaa, keinolla millä hyvällä.

 

Muita huomioita kirjoituksesta

Todennäköisesti Suomen pisteet ovat laskeneet tilaston tekohetkeltä, sillä meillä aikaisemmin ns. työlainsäädännön "harmaaksi alueeksi" nollatuntisopimukset ovat istuvan hallituksen toimesta laillistettu. Todennäköisesti saisimme pätkätyön osalta tänä päivänä huonommat pisteet, kuin tässä tilastossa on laskettu.

Jos ihmettelette miksi Suomen sijoitus kaikki pisteet yhteenlaskettuna on vasta 50. kun henkilöperusteisilla irtisanomispisteillä olemme 23. sijalla, niin se johtuu siitä, että joukkoirtisanomiset ja pätkätyöläisen suoja on meillä niin heikko. Joukkoirtisanomisissa olemme sijalla 51. ja pätkätyöläisen suojassa 43. Länsimaissa hyvinkin yleisesti joukkoirtisanomiset ovat meitä huomattavasti vaikeampia. He kun ovat ymmärtäneet suojella teollisia työpaikkojaan. Joukkoirtisanomisen helppoutta kuvaavissa pisteissä näen suurteollisuuden asioita ajavan EK:n karvaisen käden jäljen.

Muistatteko mikä tämän koko lain peruste olikaan? Työllisyyden parantaminen. Työllä on aina joku tarkoitus ja tarve, sillä muuten työtä ei olisi olemassakaan. Jos joku irtisanotaan työstään kevyemmin perustein kuin ennen, niin hänen tilalleen otetaan joku toinen, jos työllä on joku tarkoitus ja tarve. Työpaikkoja ei synny tässä prosessissa yhtään enempää, mutta työttömyysturvan karenssit pitävät huolen siitä, että tulevat pätkätyöläiset tulevat olemaan hyvin nöyrää porukkaa. Ahkerakin pätkätyöläinen saa joka vuosi 2-3kk karenssin, jos irtisanominen voidaan perustella yhtä helposti kuin koeajalla, pärstäkertoimen perusteella. Näin se toimii jo näköjään Australiassakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Petri, kirjoitat, että "Tässä kirjoituksessa perehdyn OECD:n viimeisimpiin tilastotietoihin."

Katsoin, että viittaamasi tilastotiedot ovat suurimmaksi osaksi 1985-2013 aika väliltä. Vuoden 2013 jälkeisiä tietoja ei ole viittamassasi linkissä.

Maailma tarkasteltavan asian suhteen on jo niin kovasti muuttunut vuoden 2013 jälkeen. Eikö tuoreempia tietoja asiasta ole saatavilla?

Muuten tekstisi on ihan asiallista pohdintaa.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Tilastossa käytetyt tiedot eri maista 2013-2015 ovat viimeisimmät tiedot. Oletan että näin kattavia OECD:tä parempia tietoja ei ole kellään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Tässä alla myös mielenkiintoista luettavaa, liipaten samaan asiakokonaisuuteen:

"Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamisesta löytyi sopu"

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lahetet...

- -"Lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien työehtojen alaa laajennetaan vaatimalla samojen palkkaussääntöjen soveltamista lähetettyihin työntekijöihin kuin työntekomaan työntekijöihin. Tähän pyritään muuttamalla vähimmäispalkan käsite korvaus-käsitteeksi. Laajennus ei aiheuta muutoksia Suomessa, vaan lähetetyn työntekijän työehdot määräytyvät jatkossakin lain ja yleissitovien työsopimusten mukaan. Jatkossa jäsenmaat voivat kuitenkin niin halutessaan soveltaa myös muita kuin yleissitovia työehtosopimuksia lähetettyihin työntekijöihin." - -

Katso myös:

https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-rel...

---

Jos hallituksen aie "potkulaista" menee läpi, aiotaanko alle 10 henkeä työllistävien yritysten kohdalla sitä soveltaa lähetettyihin työntekijöihin?

---

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

” Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.”

OECD:ssä on 36 maata, sinun listassasi 72 (http://www.oecd.org/about/membersandpartners/).

Jospa kuitenkin muutat tilastosi näyttämään OECD maita, etkä käytä vääriä tilastoja.

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Ehkä näin on, mutta heidän sanoin:

"We also work closely with emerging economies like the People's Republic of China, India and Brazil and developing economies in Africa, Asia, Latin America and the Caribbean. Together, our goal continues to be to build a stronger, cleaner and fairer world."

Minusta on tärkeää nähdä isoin mahdollinen kokonaiskuva ja käyttää kaikkea käytössä olevaa tietoa, eikä ajaa pyörää tai autoa vain yhdellä renkaalla.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Tarkoituksellista propagandaa, halpamaista touhua. Tällä tavallako niitä ääniä kerätään?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #6

Vesa sitten otti käyttöönsä puheenvuorossa useimmiten käytetyn mallin osallistua keskusteluun.Vai menikö hyvin omasta mielestäsi?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #6

Vesa!

Et kai vain ole siirtynyt käyttämään persujen mainostamaa "uutta normaalia" puhetapaa?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jos joku nyt kaipaa kritiikkiä, niin se on se, että tänään hallituksen antama tiedonanto ei ollut perustuslain 44,1 §:n mukainen:

"44 § Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta."

---

Tänään tiedonantokeskustelussa Leena Meri tähän perustuslain 44,1 §:ään ihan oikein viittasi, josta Vanhanen melkoisesti tulistui. (Jonkun tiedon mukaan Vanhanen on tiedonannon alkuperäinen ideoija).

Tiedonanto ei ole lainmukainen, ja sitä ei olisi tullut lainkaan hyväksyä tällaisena, ks. alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262557-ha...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset